Vanhustenhoitoon laatusuositus
Kuntien päättäjille ja johdolle lähetetään piakkoin laatusuositus vanhusten hoidon ja palvelujen järjestämisestä. Suositus on loppuhiontaa vaille valmis, sen luonnos on jo julkistettu. Seuraavaksi luvassa ovat erilliset, sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnalle tarkoitetut ohjeet vanhustenhoidosta.
Suositus ei sido kuntia, vaan sillä pyritään antamaan työkaluja kunnan tilanteen arviointiin niin päättäjille kuin kuntalaisillekin.
Sosiaali- ja terveysministeriön pyytämää suositusta ovat valmistelleet mm. Stakes, Kuntaliitto ja useat järjestöt.
Iäkkäiden ihmisten palveluissa suurimmiksi ongelmiksi todetaan kotiin annettavien palvelujen riittämättömyys, laitoshoidon laatu ja henkilökunnan uupumus.
Kotipalveluja on Suomessa tarjolla vähemmän kuin missään muussa Pohjoismaassa. Ruotsissa kotihoito on kattavuudeltaan kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Siellä kotiin saa apua joka seitsemäs yli 65-vuotias, Suomessa joka neljästoista.
Kotipalvelun heikon kattavuuden katsotaan osaksi johtuvan palveluasumisen laajentumisesta. Kun palveluasumista on lisätty, henkilöstö on otettu kotipalvelusta ja kotihoitoa on vähennetty.
Tuoreen selvityksen mukaan joka kolmannen kotipalvelussa työskentelevän henkilön työpanos menee palveluasumisen ylläpitoon. Kun kotihoito vähenee, jonot laitoksiin ja palvelutaloihin ovat jälleen alkaneet pidentyä ja paine laitoshoidon lisäämiseen kasvaa.
Laatusuosituksessa annetaan selkeä laskentakaava kotihoitohenkilöstön paikalliseen mitoittamiseen.
Monien laitosten henkilöstömitoitus alle keskiarvon
Laitoshoidon henkilöstömääristä suositusluonnoksessa esitetään valtakunnallisia keskiarvolukuja. Oman kunnan henkilöstötarvetta voi arvioida vertaamalla kunnan lukuja näihin valtakunnallisiin keskiarvoihin.
Jos omat mitoitukset ovat keskiarvojen alapuolella, ensimmäinen toimenpide lienee nostaa ne valtakunnallisen keskiarvon tasolle, valmisteluryhmä toteaa.
Niihin pääseminen edellyttää monessa kunnassa lisäväen palkkaamista. Suosituksen pohjana olevista selvityksistä käy nimittäin ilmi, että henkilöstön määrä jää alle valtakunnallisen keskiarvon kolmanneksessa vanhainkodeista, 60 %:ssa terveyskeskuksista ja 64 %:ssa palveluasunnoista.
Laitoshoidon mitoitusesimerkin mukaan 25-paikkaisella osastolla on erinomainen mitoitus, jos siellä on 30 hoitajaa, eli 1,2 hoitajaa asukasta kohden. Tilanne on vielä hyvä, jos hoitajia on 20. Suomalaista keskivertoa edustaa mitoitus 12,5-15 hoitajaa tällaista osastoa kohden, eli 0,50- 0,60 hoitajaa asukasta kohden.
Riittämättömänä mitoituksena Stakesin laskelmassa pidetään, jos tällaisella osastolla on kahdeksan hoitajaa, eli 0,32 hoitajaa asukasta kohden. Jos asukkaat ovat hyvin huonokuntoisia ja dementoituneita, ei edes heidän välttämättömistä fyysisistä perustarpeistaan voida silloin huolehtia.
Paljon julkisuutta
Suosituksen mukaan kaikilla kunnilla olisi oltava vanhuspoliittinen strategia ja siihen sisältyvä kehittämisohjelma. Kehittämisohjelmassa palveluille asetetaan iäkkäiden tarpeisiin perustuvat, mitattavissa olevat tavoitteet ja määritellään toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden toteuttamiseen osoitetaan tarpeeksi henkilökuntaa. Henkilöstön mitoituksessa tulee kiinnittää huomiota mm. erityisosaamista edellyttävien asiakkaiden määrään sekä henkilöstön ikään ja uupumukseen.
Tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti ja tulokset julkaistaan vuosittain. Palvelutasosta, palvelujen saannin ehdoista ja seurannan tuloksista tiedotetaan ymmärrettävässä muodossa kuntalaisille joka vuosi.
Suositusluonnoksen tiivistelmä on luettavissa sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilla (www.stm.fi). Sivuilta on sähköpostilinkki ylitarkastaja Viveca Arrheniukselle kommentteja varten. Kommentteihin ei vastata, mutta ne kaikki käsitellään.
