- Suomalaisen terveydenhuollon hajautettu hallinto kummastuttaa minua. Järjestelmänne on kustannustehokas, mutta sen hintana taitavat olla valinnanvapauden puute ja jonot. Näin sanoi Ranskan kansallisen terveysoppilaitoksen sairaalajohtajaharjoittelija Nicolas Mevel suoritettuaan kahden kuukauden työharjoittelunsa Turun kaupungin terveystoimessa.

Ranskan sairaaloissa käynnistellään uudenlaista hallintomallia. Suomalaiseen terveydenhuoltojärjestelmään tutustuminen osuikin tulevan sairaalajohtajan,

Nicolas Mevelin

kalenteriin sopivaan aikaan.

- Toivon, että suomalaisen terveydenhuollon hallintoon ja johtamiseen tutustumisesta olisi hyötyä tulevassa työssäni. Suomen terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen on 7 prosenttia, kun Ranskassa ollaan 10 prosentissa. Ehkä voisimme ottaa teiltä jotakin opiksemme.

OECD:n tilastojen mukaan Suomen terveydenhuolto on kansantaloudelle edullinen, vaikka henkilökunnan määrä asukasta kohti onkin yli OECD-maiden keskiarvon.

- Ero muihin Euroopan maihin selittynee alhaisemmalla palkkatasolla. Lääkärien ja muun terveydenhuollon henkilöstön palkat ovat Suomessa matalammat kuin muualla Euroopassa, Mevel totesi.

Rajoitettu itsemääräämisoikeus

Nicolas Mevelia ihastutti suomalaisen yhteiskunnan kaikinpuolinen järjestyneisyys. Vaikka suomalaisen terveydenhuollon vertaaminen ranskalaiseen osoittautui vaikeaksi järjestelmien erilaisuuden takia, eroja löytyi. Mevelin mielestä Suomen terveydenhuolto on hyvin hajautettua eikä yksittäisen tulosalueen johtaja pysty tekemään päätöksiä kovinkaan monista asioista. Ranskalaisharjoittelija päätteli, ettei päätöksiä pystytä tekemään, koska yhteiskunta on niin säädelty.

- Nimellisesti hallinto ja vastuu terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ovat paikallistasolla. Vapautta jää kuitenkin jäljelle aika vähän sen jälkeen, kun esimerkiksi valtakunnallisten palkkasopimusten ja hoitotakuun velvoitteet on täytetty.

Näennäisestä toimintavapaudestaan huolimatta suomalaisella paikallisella terveystoimella on siis paljon vähemmän itsemääräämisoikeutta kuin yksittäisellä ranskalaisella sairaalalla.

- Ranskalaisittain ajatellaan, että jos tulosalueiden johtajille annetaan enemmän vastuuta, heillä pitää olla myös valta päättää budjetin käytöstä, Mevel vertasi.

Jonot ja valinnanvapauden puute

Ranskasta puuttuu kokonaan suomalaisen terveydenhuollon peruspilari eli yleislääketieteen erikoisala.

- Ranskassa vain erikoistuneet lääkärit antavat hoitoa, jota teillä saa terveyskeskuksessa. Pitkien etäisyyksien maassa se on tärkeää.

Nicolas Mevel kiinnitti harjoittelunsa aikana huomiota suomalaisen perusterveydenhuollon korkeaan tasoon. Ranskalaisharjoittelija oli vaikuttunut muun muassa sosiaalipalveluiden läheisyydestä.

- Loistavaa terveydenhuollon järjestelmäänne lamaannuttavat kuitenkin jonot ja se, ettei potilaalla ole oikeutta valita lääkäriään. Ehkäpä ne selittävät osaltaan onnistuneen kustannusten hallinnan ja yksityissektorin menestymisen.

Julkisoikeutta ja taloustieteitä opiskellut Mevel kertoi yllättyneensä siitä, että Suomessa terveydenhuollon johtajat ovat pääosin lääkäreitä ja hoitajia. Ranskalaiset sairaalajohtajat ovat yleensä jonkin muun kuin lääketieteellisen tutkinnon suorittaneita, erityisesti sairaalajohtajiksi koulutettuja virkamiehiä.

- Pääsääntöisesti ranskalaislääkärit eivät tähtää päällikköasemaan. Joskus ajatellaan jopa, että johtajiksi päätyvät ne lääkärit, joista ei oikein ole kliiniseen työhön. Tavoitteena olisi kuitenkin saada ranskalaislääkärit innostumaan sairaaloiden johtamisesta.

Pienet odotukset vai laadukkaat palvelut?

Harjoittelustaan laatimassaan raportissa Mevel pohti OECD:n tapaan, johtuuko suomalaisten tyytyväisyys terveyspalveluihin pikemminkin pienistä odotuksista kuin palvelujen laadusta.

- Suomessa terveydenhuollon kustannukset ovat suhteessa tulotasoon. Kokonaisuudessaan järjestelmä vaikuttaa tasa-arvoiselta. Perusterveydenhuollossa hoitajat ovat portinvartijoina lääkäreille, jotka puolestaan tekevät samaa virkaa erikoissairaanhoitoon päin. Tämä lisää järjestelmän tehokkuutta.

Erityisen ihmeissään Mevel oli suomalaisesta työterveyshuollosta. Ranskassa työterveyshuolto eli médecine du travail ei anna terveyspalveluja, vaan keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan.

Myöskään terveyskeskuksilla ei ole vastinetta ranskalaisessa järjestelmässä. Ranskassa centres de santé -nimiset keskukset keskittyvät antamaan hierontaa, höyrykylpyjä ja ihonhoitoa. Ne vastaavat siis kylpylöitä ja hyvänolon keskuksia. Perusterveydenhuollon ranskalaiset saavat yksityisinä ammatinharjoittajina toimivilta lääkäreiltä.

Ulkomaalaisille annettavan terveydenhuollon Mevel arvioi korkealaatuiseksi. Esimerkiksi Suomeen tulevien pakolaisten taustat otetaan huomioon ja heille on tarjolla mielenterveyspalveluja.

- Traumojen muistoja ei nosteta esille odotuttamalla potilasta, pukeutumalla valkoisiin vaatteisiin tai pitämällä instrumentteja esillä.

Ranskan sosiaalivakuutus, la Sécu muistuttaa Suomen vastaavaa järjestelmää eli Kelaa. La Sécu maksaa eläkkeet, sairaus- ja lääkärikustannukset, kuntoutuksen, työttömyysavustukset, toimeentulotukiavustukset lapsiperheille ja asumistuen. Ranskassa on useita keskenään kilpailevia, eduskunnan säätelemiä sosiaalivakuutusyhtiöitä.

- Ranskassa sosiaalivakuutus rahoittaa julkisten palvelujen tuottamista, toisin kuin Kela teillä. Korvaukset määritellään eri tavoin, mutta järjestelmä on aika samankaltainen.

Kuka edustaa potilaita?

Turun terveystoimen selkeä päätöksentekojärjestelmä teki Nicolas Meveliin vaikutuksen. Toisaalta hän jäi miettimään, miksi potilailla ei ole edustusta päätöksentekojärjestelmässä.

- Ranskassa potilasjärjestöillä on vahva rooli nimenomaan potilaiden tarpeiden ja näkökulmien esille tuojina. Kuinka terveyslautakunnan jäsenet tai poliitikot voivat edustaa terveydenhuollon asiakkaita, Mevel kummasteli.

Hänen mielenkiintonsa kiinnittyi myös kaupunkien välisiin eroihin terveyspalveluissa. Esimerkiksi syöpäseulontojen määrä, ja se miten usein niitä järjestetään, voi vaihdella kaupunkien välillä. Mevel jäi myös pohtimaan hallinnon kunnallisiin palveluihin hajauttamisen vaikutusta terveydenhuollon tehokkuudelle.

- Näyttöä tehottomuudesta on kuitenkin vaikea saada, sillä eri toimenpiteet edellyttävät ja rohkaisevat kuntia yhteistoimintaan. Terveyspalveluiden tuottajien ammatilliset taidot saattavat korvata johtamisen heikkouksia.

Turun terveystoimen strategia olisi Mevelin mielestä hyvä malli ranskalaisille, sillä organisaation arvot ja tarkoitus ovat selkeästi näkyvillä. Hänelle jäi kuitenkin epäselväksi, kuka tai ketkä ovat laatineet strategian.

- Mahtaako henkilöstö sitoutua näkemykseen, jos se on rajoitetun johtoryhmän työn tulosta. Pystyykö henkilöstö motivoitumaan strategiasta, jota se ei ole itse tehnyt, Mevel mietti.

Ranskalainen sairaalajohtajaharjoittelija ihastui Turun kaupunginsairaalan henkilöstön työkykyä ja osaamista mittaavaan kehitystyöhön ja siihen, että terveystoimi kehittää omia, sisäisiä koulutuksiaan.

- Henkilöstöä koskevaan raportointityökaluun tutustuminen oli arvokasta. Meillä Ranskassa kun ei niinkään raportoida, vaan valvotaan.