Väitöskirjapalkinto maailman yleisimmän maksasairauden tutkijalle
Panu Luukkosen väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia.
Panu Luukkonen kiittää hyvän mentorin osuutta työn onnistumisessa.
Lääkärilehden vuoden 2018 väitöskirjapalkinnon saajaksi on valittu LT Panu Luukkosen väitöskirjan Heterogeneity of Non-Alcoholic Fatty Liver Disease – Genetic and Nutritional Modulation of Hepatic Lipid Metabolism Helsingin yliopistosta. Luukkosen väitöskirjassa selvitettiin alkoholiin liittymättömän rasvamaksataudin patofysiologiaa.
Yhdysvalloista tavoitettu Luukkonen otti tunnustuksen vastaan iloisen yllättyneenä.
– Se tuo tunnustusta koko tutkimusryhmän työlle ja kannustaa jatkamaan aiheen parissa.
Valinnan teki Lääkärilehden lääkäritoimitus, johon kuuluu kymmenen lääkäriä eri erikoisaloilta. Lääkäritoimituksen mielestä Luukkosen väitöskirjan aineisto oli laadukas ja menetelmät innovatiivisia. Myös väittelijän oma osuus tutkimuksen toteuttamisessa oli merkittävä. Lisäksi tutkimuksen tulokset ovat kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä.
Väitöskirjan tekeminen oli Luukkosen mukaan hieno ja opettavainen matka. Hän korostaa onnistumisessa hyvän mentorin merkitystä. Hän kiittääkin vuolaasti professori Hannele Yki-Järvistä, että otti hänet mukaan tutkimusryhmään.
– Hänen ohjauksessaan innostukseni jalostui tieteenteossa tarpeellisiksi tiedoiksi ja taidoiksi.
Rasvamaksatauti paljastui tutkimuksessa olettamusta monimuotoisemmaksi taudiksi. Luukkonen havaitsi, että ylipainoon liittyvä alatyyppi altistaa sekä maksavauriolle että insuliiniresistenssille, mutta geneettiset alatyypit ainoastaan maksavauriolle. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että maksaan kertyvä rasva on alatyypeissä laadultaan hyvin erilaista - ensin mainitussa se on tyydyttynyttä, jälkimmäisessä puolestaan tyydyttymätöntä.
Ruokavalio pääroolissa
Rasvamaksatauti on nykyään maailman yleisin maksasairaus, ja lihavuuden yleistyessä siihen sairastuvien määrä kasvaa. Alkoholiin liittymättömän rasvamaksan vuoksi kehittynyt kirroosi on nousemassa yleisimmäksi maksansiirron syyksi Yhdysvalloissa. Britanniassa se on yleisin maksasolusyövän syy.
– Suomessa on Euroopan suurin maksakirroosikuolleisuus. Lisäksi tilanteen ennustetaan entisestään synkkenevän rasvamaksataudin varhaisen diagnostiikan ja hoidon puutteen vuoksi.
Ruokavalio näyttelee rasvamaksataudin syntymisessä suurta roolia. Erityisen tärkeää on energian määrä. Liiallinen energian saanti altistaa rasvamaksalle ja toisaalta laihduttaminen on hyvin tehokas hoitokeino. Myös ruokavalion koostumuksella on merkitystä.
– Väitöstutkimuksessani havaitsimme, että tyydyttynyt rasva on maksalle erityisen haitallista. Sekä tyydyttyneen rasvan että sokerin liiallinen saanti ruokavaliosta lisäävät haitallisen tyydyttyneen rasvan määrää maksassa. Tulokset ovat linjassa ravitsemussuositusten kanssa, jotka suosittavat tyydyttyneen rasvan ja sokerin korvaamista tyydyttymättömällä rasvalla.
Työ ei lopu tähän
Luukkonen ei ole jättänyt työtään tähän. Hän muutti puolisoineen New Haveniin, Connecticutiin, jossa hän tekee väitöksen jälkeistä postdoc-tutkimusta professori Gerald Shulmanin ryhmässä Yalen yliopistossa.
Hän keskittyy työssään osana kansainvälistä tutkimusryhmää uusien kudos- ja aineenvaihduntamenetelmien kehittämiseen sekä ihmisillä että eläinmalleissa.
– Aineenvaihdunnan monimutkaisuus kiehtoo ja ruokkii uteliaisuuttani muodostaen positiivisen noidankehän. Pitkällä tähtäimellä minua motivoi mahdollisuus myötävaikuttaa ihmisten terveyteen tutkimustiedon avulla, hän kertoo.
33-vuotias Luukkonen aikoo työskennellä Yhdysvalloissa muutaman vuoden. Tämän jälkeen hän toivoo jatkavansa tutkimusta Suomessa.
Ainutlaatuinen kokonaisuus
Väitöskirjan ensimmäinen osatyö tutki maksan lipidikoostumuksen ja lipidiaineenvaihdunnan eroja geneettistä rasvamaksaa ja metabolista rasvamaksaa sairastavilla potilailla.
Kahdessa osatyössä tutkittiin rasvamaksataudin genetiikkaa ja eri geenivarianttien vaikutusta taudin piirteisiin.
Neljännessä osatyössä koehenkilöt altistettiin ylensyönnille kolmeksi viikoksi siten, että heidän energiamääriä lisättiin sokereiden, tyydyttämättömien tai tyydyttyneiden rasvojen muodossa.
Tutkimusaineistona oli 125 sairaalloisen lihavaa potilasta, joille tehtiin lihavuusleikkaus. Leikkauksesta heiltä otettiin maksakoepalat jatkotutkimuksia varten. Lisäksi 38 lievästi ylipainoista altistettiin ylensyönnille. Koehenkilöt tutkittiin poikkeuksellisen monipuolisesti lukuisilla koneellisilla, biokemiallisilla ja geneettisillä menetelmillä.
Väitöskirjan esitarkastajat pitivät Luukkosen tutkimusmetodiikkaa kansainvälisesti ainutlaatuisena. Kaikki väitöskirjan neljä osatyötä on julkaistu erittäin korkeatasoisissa tieteellisissä julkaisuissa.
Ensimmäinen osa arvioitiinkin Essential Science Indicators -sivustolla yhdeksi vuoden 2017 merkittävimmistä kliinisistä julkaisuista.
Hopeaa vaivaisenluun virheasennon leikkausmenetelmälle
Lääkäritoimitus piti toiseksi parhaana LT Tero Klemolan väitöskirjaa Flexible hallux valgus: results of a new surgical technique. Oulun yliopistoon tehty väitöstä arvostettiin lääkäritoimituksessa erityisesti kliinisen tutkimusasetelman johdosta.
Tutkimuksen pohjana on ollut väittelijän kehittelemä uusi ja ennakkoluuloton vaivaisenluuvirheasennon leikkausmenetelmä ja tulosten mittausmenetelmä. Seuranta osoitti menetelmän hyödyt, joten väitöskirjan löydös tulee suoraan kliiniseen käyttöön.
Palkittava väitöskirja valittiin kunkin lääketieteellisen tiedekunnan ehdokkaiden joukosta.
Muut finalistit olivat:
LT Aleksi Sihvonen: Neural basis of acquired amusia and its recovery (Turun yliopisto)
LT Minna Mäenpää: Robotic-assisted Laparoscopic Surgery in Gynecologic Oncology (Tampereen yliopisto)
LT Jussi Nurro: Gene Therapy for Myocardial Ischemia: Myocardial Ischemia Modeling and VEGFs in Vessel Formation (Itä-Suomen yliopisto).
