Ulosmarssi Meilahdesta
Kolmisensataa lääkäriä aloitti maanantaina puoliltapäivin lääkärilakon marssimalla ulos Meilahden sairaalasta Helsingissä.
- Pahalta tuntuu - kunnallinen työnantaja ei arvosta meidän ammattitaitoamme, kuvaili osastonylilääkäri Eija Kalso.
- Toinen mahdollisuus on, että annetaan palkkojen mennä alaspäin. Sen jälkeen huomataan, ettei ole lääkäreitä eikä kohta enää kunnallista terveydenhuoltojärjestelmääkään, tuumi lakkovahdiksi Meilahden sairaalan pääovelle ulosmarssin jälkeen jäänyt apulaisylilääkäri Risto Avela.
- Olen ollut 27 tuntia ja 7 minuuttia yhtäjaksoisesti töissä nukkumatta sekuntiakaan, laski Meilahdesta ulosmarssinut sairaalalääkäri Mika Väisänen.
Kirurgian klinikan poliklinikkapäivystyksen jälkeen Väisänen oli maanantaina aamupäivällä kiertänyt osastolla ja tehnyt paperityöt. Työputki ei kuitenkaan päättynyt edes 27 tunnin ja ulosmarssinkaan jälkeen, vaan kotiinlähtöä ja nukkumaanmenoa suunnitellut Väisänen joutui jäämään töihin vielä muutamaksi tunniksi.
Kirurgian ja Väisäsen vuoro olla lakossa on ensi viikolla. Väisäsen lakko tosin kestää ensivaiheessa vain joitakuita tunteja, sillä hän joutuu hoitamaan ensiapua jo ensimmäisen lakkopäivän iltapäivällä. Vasta sen jälkeen hänen lakkonsa toden teolla alkaa.
- Tämä lakko on kollektiivinen ilmaus siitä, että asiat eivät ole niin kuin ne voisivat olla, Väisänen määrittelee.
- Kaikki tuntuvat olevan lakkoon täysin motivoituneita. Lääkärien hampaankoloon on kertynyt kaikenlaista jo vuosia. Parannusta halutaan moneen asiaan, kuten päivystysjärjestelyihin. Moni lääkäri raataa niin paljon, että perhe särkyy.
KUNTATYÖNANTAJA EI ARVOSTA MEIDÄN AMMATTITAITOAMME
-Pahalta tuntuu - kunnallinen työnantaja ei arvosta meidän ammattitaitoamme, kuvaili lakkotunnelmiaan Meilahdesta ulos marssinut osastonylilääkäri Eija Kalso.
Hänen mukaansa suuri osa lääkäreistä on kutsumustyössä, joten lakkoon on menty melko korkean kynnyksen yli.
- Tällaisen keinon käyttäminen on äärimmäinen ase, mutta lääkärilakolla halutaan turvata korkeatasoinen julkinen terveydenhuolto tulevaisuudessakin, Kalso totesi.
- Olemme menossa kohti uusia kokemuksia, siteerasi erikoistuva lääkäri Riitta Rönkä pääluottamusmies Martti Lallaa.
- Moni meistä ei ole ollut koskaan lakossa, joten tämä on uutta ihan lakon käytännön toteutumisenkin kannalta.
- Koska lääkärit eivät tee työtä pelkästään rahan vuoksi, vaan paljolti myös kutsumuksesta, on lääkärien tunteeseen helppo vedota ja yrittää syyllistää meitä lakosta, Rönkä epäili.
- Nyt onkin pystyttävä erottamaan asiat toisistaan ja seisomaan sen takana, minkä puolesta me taistellaan, eli että korjataan palkka ja virkaehtosopimuksen epäkohdat esimerkiksi päivystyksen osalta, hän sanoi.
- Palkka ei ole sitä tasoa, mitä korkeasti koulutettujen ihmisten palkan pitäisi olla.
SUOJELUTYÖN KORVAUKSET HARMINAIHEENA
Ulosmarssin jälkeen Meilahden pääovelle asettuivat lakkovahdeiksi ja potilaille lakkotiedotteita jakamaan apulaisylilääkärit Risto Avela ja Pekka Rautoma.
- Palkankorotusvaatimus on 20 %, jotta saadaan työ kiinnostavammaksi ja enemmän lääkäreitä töihin. Nyt hommat kaatuvat niskaan, kun lääkäreitä ei ole tarpeeksi töissä kunnallisella puolella, totesi Pekka Rautoma.
Hän kuvasi HYKS:n lakkohenkeä täysin yhtenäiseksi.
- En usko, että yhtään rikkuria tulee olemaan.
Rautomaa harmitti työnantajan asenne suojelutyökysymyksessä.
- Kun suojelutyö on järjestetty aukottomasti ja hyvin, niin siitä hyvästä meitä potkaistaan otsaan työnantajan puolelta: päivystys joudutaan tekemään ilman normaalia 55 %:n korotusta, ja kokonaisuudessa saamme suojelutyöstä ja päivystyksestä 30 % vähemmän palkkaa kuin normaalityöstä, Rautoma kertoi.
- Ei ole yhtään ihme, että anestesialääkärit ja kirurgit lähtevät privaattiin, jos siellä saa tunnin, parin työstä suurin piirtein saman kuin kunnallisella puolella koko päivän työstä. Privaatissa minulla on paremmat työolosuhteet, rauhallisempi työtahti ja huomattavasti lyhyemmässä ajassa sama palkka kuin kunnallisella puolella, kuvasi Risto Avela.
- Palkkauksen nostamisen ohella myös työolosuhteiden parantaminen vaikuttaa siihen, että lääkärit pysyvät paremmin kunnallisen puolen töissä ja sitä kautta saadaan pidetyksi yllä tämä kunnallinen terveydenhuoltojärjestelmä. Toinen mahdollisuus on, että annetaan palkkojen mennä alaspäin. Sen jälkeen huomataan, ettei ole lääkäreitä eikä kohta enää kunnallista terveydenhuoltojärjestelmääkään, Avela sanoi.
