Kukaan ei varaa vastaanottoaikaa persoonallisuushäiriön vuoksi, vaan usein erimerkiksi masennus, uupumus, ahdistusoireet tai päihdeongelmat saavat potilaan hakeutumaan lääkärin puheille. Työterveyslääkärin pitäisikin tunnistaa persoonallisuushäiriön piirteet potilaan oireiden takaa ja tarvittaessa konsultoida asiassa psykiatria.

- Persoonallisuushäiriöiden diagnostiikka on haasteellista ja kuuluu aina psykiatrille. Siksi kaikissa työterveyshuolloissa pitäisi olla mahdollisuus psykiatriseen konsultaatioon, tähdentää psykiatrian erikoislääkäri

Tarja Melartin

HYKS:sta.

Persoonallisuushäiriöinen henkilö uskoo lujasti ja usein tiedostamattaan, että hän on huono ja että muut ihmiset eivät hyväksy häntä. Siksi hän suojautuu torjutuksi tulemiselta jäykin ja tiedostamattomin käyttäytymismallein.

- Tällainen käyttäytyminen johtaa usein ongelmiin ihmissuhteissa. Työelämässä persoonallisuushäiriöt näkyvät hankalana, tavanomaisista käytösnormeista poikkeavana käyttäytymisenä. Persoonallisuushäiriöinen ihminen näkee ongelmat useimmiten ympäristössään eikä kykene pohtimaan omaa käyttäytymistään, Melartin huomauttaa.

Estynyt uupuu, narsisti häiriköi

Jos henkilö on persoonallisuudeltaan estynyt, hän suojautuu pitämällä etäisyyttä muihin ihmisiin. Tällainen henkilö on monesti pelokas ja epävarma, ja hän hakee koko ajan toisten ihmisten hyväksyntää miellyttämällä.

- Estynyt persoonallisuus saattaa olla hyvin tunnollinen työntekijä, mutta hän on vaarassa uupua, koska hänen voi olla vaikea rajata töitään, Tarja Melartin sanoo.

Vaativat persoonallisuuden piirteet pitävät työelämää pystyssä. Jos nämä piirteet ilmenevät henkilössä hyvin vahvoina, on kyse persoonallisuushäiriöstä. Ihminen on silloin joustamaton perfektionisti, joka kokee olevansa kaikesta yksin vastuussa.

- Hän saattaa harkita loputtomiin pieniä yksityiskohtia ja hidastaa tällä tavoin toisten töiden etenemistä. Jos kyseessä on persoonallisuushäiriön äärimmäinen muoto, henkilö on usein empatiakyvytön. Tällainen tyyppi on pomona erittäin vaativa.

Melartin kutsuu narsistisista persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ilmapalloihmisiksi, millä hän kuvaa heidän haurauttaan ja tyhjyyden tunnettaan. Huonommuuden tunne on piilotettu pöyhkeilyn alle. He kaipaavat jatkuvasti ihailua, mutta mitätöivät toiminnallaan muita.

Tällaiset ihmiset eivät kestä poikkeavia mielipiteitä. Firman kannalta hyvä työntekijä voi saada potkut, jos hän on uhannut narsistin asemaa.

Nykyinen työelämä vaatii tiimityöskentelytaitoja ja sosiaalisia kykyjä. Melartinin mukaan narsistisista persoonallisuuden piirteistä kärsivä tyyppi saattaa masentua, koska ajautuu konflikteihin muiden kanssa.

Epävakaa persoonallisuus puolestaan pelkää koko ajan tulevansa hylätyksi, ja hän ei kykene hallitsemaan ailahtelevia tunteitaan. Impulsiivisuus aiheuttaa hänelle vaikeuksia myös työelämässä.

Moniammatillisista hoitomuodoista huutava pula

Melartin toteaa, että kunnallisesta palvelujärjestelmästä puuttuvat persoonallisuushäiriöiden pitkäjännitteiset, moniammatilliset hoitomuodot.

- Potilaat saattavat eläköityä, koska persoonallisuushäiriöitä ei ole hoidettu riittävän tehokkaasti. Näyttöä on kognitiivisten psykoterapioiden ja transferenssikeskeisten psykodynaamisten psykoterapioiden tehosta persoonallisuushäiriöiden hoidossa. Tunne-elämältään epävakaita potilaita on hoidettu hyvin tuloksin myös päivähoito-osaston ja avohoidon yhdistelmillä sekä dialektisella käyttäytymisterapialla.

Ainoastaan Jorvin sairaalassa on moniammatillinen psykiatrian avohoitoyksikkö, joka tarjoaa epävakaille persoonallisuushäiriöpotilaille dialektista käyttäytymisterapiaa ja siihen liittyen oman puhelinpäivystyksen.

- Yksikkö antaa joustavasti apua potilaiden kriisitilanteissa, Tarja Melartin kertoo.

Onko kouluampujalla persoonallisuushäiriö?

Sanat narsisti, epäsosiaalinen yksilö ja psykopaatti ovat yleistyneet arkisessa kielenkäytössä. Niitä käytetään ahkerasti kuvattaessa muun muassa työpaikan ristiriitoja ja parisuhteiden paineita.

- Tautiluokitusten mukaisten persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyden ei ole osoitettu lisääntyneen tutkimuksissa, kertoo psykologi, dosentti

Risto Antikainen

KYS:n psykiatrian klinikalta. Hän on hoitanut monen vuoden ajan persoonallisuushäiriöistä kärsiviä potilaita Kuopiossa.

Narsististen persoonallisuuden piirteiden esiintyvyyden vaihtelua amerikkalaisten korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa selvitettiin Twengen ym. tuoreessa meta-analyysissa. He totesivat, että narsistiset piirteet ovat lisääntyneet hitaasti mutta johdonmukaisesti opiskelijapolvesta toiseen vuoden 1980 jälkeen. Tutkimus sai kuitenkin osakseen välitöntä kritiikkiä metodisten ongelmien vuoksi.

- Tutkijat arvelivat muutoksen johtuvan siitä, että menestystä ja yksilöllistä ainutkertaisuutta korostetaan kasvatuksessa. Amerikassa ovat suosittuja erilaiset itsetunnon kehittämisohjelmat esikouluiästä alkaen, Antikainen mainitsee.

Tutkimuksen mukaan myös viihdeteknologian kehitys on vaikuttanut narsististen persoonallisuuden piirteiden lisääntymiseen: MP3-soittimien ja muiden tallennuslaitteiden avulla ihmiset voivat kuunnella musiikkia ja seurata tv-ohjelmia yksin, vain itseä tyydyttävällä tavalla. Niillä ei ole enää yhteisöllisesti kokoavaa vaikutusta.

- Jos ihmisten välinen vuorovaikutus korvautuu paljolti fiktiivisellä, on vaara, että kehittyvät persoonallisuuden varusteetkin jäävät kuvitteellisiksi. Siinä mielessä nykyaika saattaa suosia muun muassa narsismia, kaikkivoipaisuuden kuvitelmaa, itseriittoisuutta ja empatiakyvyttömyyttä.

Yksittäisten kouluampujien psyykkistä tilaa ei voi ryhtyä arvailemaan Antikaisen mukaan. Lehtitiedot esimerkiksi Yhdysvaltojen tapauksista eivät ole viitanneet kouluampujien laaja-alaiseen psyykkiseen hajoamiseen.

- Tapahtumien toistuminen samankaltaisina, tietty julkisuushakuisuus ja viitteet siitä, että identiteetti on paikattu suuruudenhulluilla käsityksillä omasta itsestä, saattavat kertoa pikemminkin persoonallisuushäiriön siivittämästä toiminnasta.