Tutkimuksesta syntyy vain harvoin liiketoimintaa

Suomesta puuttuu rahaa ja osaamista lääketieteen kaupalliseen kehittämiseen, mutta yritystoiminnalle olisi suurta tarvetta, arvioi akatemiaprofessori Kari Alitalo.

http://www.laakarilehti.fi/pics/ka.jpg

Suomalainen lääketieteen tutkimus ja koulutus on laadukasta ja tarve tutkimuksen kaupallistamiselle on suuri, sillä yritystoiminnassa liikkuvat suuret rahat. Näin arvioivat akatemiaprofessorit Kari Alitalo ja Sirpa Jalkanen. He surevat ­sitä, että monet suomalaiset lääketieteen keksinnöt valuvat ulkomaille.

– Suomesta puuttuu sekä rahaa että osaamista lääketieteen kaupalliseen ­kehittämiseen, Alitalo sanoo.

– Myös ymmärrys tutkimustyön pitkäjänteisyyteen puuttuu, Jalkanen kertoo. Voitot halutaan heti ilman, että jaksettaisiin kehittää tuotetta pitkään.

Heidän arvionsa mukaan monet lääkärit ja tutkijat kokevat velvollisuudekseen lähteä mukaan yritystoimintaan, jotta suomalaisten keksintöjen hyödyt jäisivät Suomeen.

Mukana vai ei?

Endokrinologi ja diabetologi Antti ­Virkamäki toimii Mendor-yrityksen lääketieteellisenä johtajana. Yritys kehittää menetelmiä diabeteksen itsehoitoon ja verensokerin mittaamiseen. Virkamäki vastaanottaa potilaita lääkäriasemalla puolitoista päivää viikossa, loppuaika kuluu yrityksen palveluksessa.

– Minulla ei ole koskaan ollut ennakkoluuloja yrittäjyyttä tai yrityksiä vastaan. Toisaalta on vaikea kuvitella tilannetta, jossa en hoitaisi potilaita. Minulle lääkärinä potilaiden näkeminen on ­ehdottoman tärkeää.

Akatemiaprofessori Kari Alitalo on päättänyt, ettei hän hanki omistuksia lääketieteen yrityksistä.

– En ainakaan toistaiseksi halua vastata sekä yrityksen toiminnasta että omasta työstäni. Minusta pitää tehdä ­valinta, joten olen aina palannut sinne, mistä nautin. Tutkimus ja löytäminen on se, mikä minua motivoi.

Alitalo tekee muun muassa syöpään liittyvää tutkimustyötä Helsingin yliopistossa. Hänelle on myönnetty syövänhoitoon ja -diagnostiikkaan liittyviä patentteja 1990-luvun alusta lähtien. Tällä hetkellä kaksi patentoitua menetelmää on kliinisessä vaiheessa ja yksi odottaa lupaa.

Keksijänaiset 
harvassa

Akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen on nähnyt lääkealan yritystoiminnan kehityksen eturivistä. Jalkanen perusti miehensä Markku Jalkasen kanssa Biotie Therapies -yhtiön, josta tuli ensimmäinen pörssiin listautunut suomalainen lääkekehitysyritys.

– 1970–80-luvuilla lääkäreiden yritystoimintaa pidettiin melkein rikollisena. 1990-luvulla sitä alettiin pitää hyvänä asiana ja viime vuosina siihen on kannustettu. Esimerkiksi Tekesin rahoitusta keksinnöille ei saa ilman, että mukana on yritys.

Tällä hetkellä Jalkanen omistaa osan Faron Ventures -lääkekehitysyrityksestä, mutta ei ole mukana yrityksen päivittäisessä työssä.

– Koen, että jonkun on se yrityspuoli hoidettava. Muuten keksinnöt jäisivät kehittämättä eikä Suomeen syntyisi ­uutta yritystoimintaa.

Suurin osa lääkealan yrittäjistä ja keksijöistä on miehiä. Jalkanen on yksi harvoja poikkeuksia.

– Suurin osa maailman keksinnöistä on miesten tekemiä. Eturintamassa ­kulkevat ovat usein miehiä. Näin tulee olemaan varmasti jatkossakin, Jalkanen uskoo.

– Vaikka elämme tasa-arvoisemmassa maailmassa, kyllä tänäkin päivänä perheen pyörittäminen jää naisille. ­Minä olin siinä mielessä onnellisessa tilanteessa, että mieheni oli yrittäjähenkinen. En osaa sanoa, olisinko päätynyt yritystoimintaan ilman häntä.

Motivaationa 
potilaat

Antti Virkamäkeä yrityspuolelle motivoi se, että hän saa olla mukana kehittämässä diabeteksen hoitoa tavalla, ­joka voi auttaa monia potilaita.

– Verensokerin mittaus- ja seurantajärjestelmät on kehittymätön ala Suomessa ja ulkomailla.

Kari Alitalon mielestä on ensisijaisen tärkeää, että lääketieteellistä tutkimustyötä tehdään kaupallisiin tarkoituksiin.

– Tutkimuksen tekeminen on mukavaa, mutta on kestämätön ajatus, että tutkijat tutkisivat veronmaksajien ­rahoilla asioita huvikseen. Kaikkien lääkärinvalan vannoneiden ensisijaisina motivaationa työssä pitäisivät olla potilaat ja suomalaiset veronmaksajat.

Eturistiriitatilanteita 
vältettävä

Tutkija voi ansaita hyvin keksimästään patentista. Alitalon mielestä on kohtuullista, että keksinnöstä palkitaan, ­eikä näe asiassa ristiriitaa.

– Joitakin nuoria tutkijoita raha voi motivoida, mutta ajan myötä huomaa, että ei tutkimus mikään kultakaivos ole. Ehkä prosentti kaupallisista sovelluksista todella onnistuu.

Sirpa Jalkanen näkee hyvänä sen, ­että tutkijoita on mukana yritystoiminnassa.

– En näe siinä ongelmaa, jos hygienia on tehty huolella. Asiat eivät mene eteenpäin, jos tutkija tutkii asioita yksinään ilman yhteyksiä kaupalliseen puoleen.

Antti Virkamäen mielestä on tär­keää, ettei kahta roolia sekoiteta. Vaikka hän hoitaa diabetespotilaita, jotka ovat myös yrityksen kohderyhmä, omahoitojärjestelmät potilas päättää aina diabeteshoitajan kanssa.

– Diabeteshoitaja tekee ohjaustyön enkä ikinä ohjeistaisi tai painostaisi häntä suosittelemaan meidän laitteita. Suosittelulla ei olisi yritykselle edes taloudellisesti merkitystä, mutta moraalisesti se olisi väärin.

– Kahteen rooliin liittyy aina poten­tiaalisia eettisiä riskejä, mutta ne pitää ottaa huomioon. Yrityksessäkin toimivan lääkärin on hyvä muistaa, että hän on aina ensisijaisesti Hippokrateen ­valan vannonut lääkäri, Virkamäki ­lisää.

Kaupallistaminen vaatii yrittäjähenkeä

Lääkärien perustamien tutkimus­lähtöisten yritysten määrästä ei ole saatavilla suoraan tietoa. Yritys- ja kehittämisprojekteja rahoittava Tekes ei esimerkiksi tilastoi yrityksiä ­ammattien mukaan.

Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Suomessa oli vuonna 2011 yhteensä 142 yritystä, joiden päätoimiala oli lääketieteellinen tutkimus ja kehittäminen. Yrityksissä oli henkilöstöä 814, alan liikevaihto oli 99 miljoonaa euroa. Bioteknologian tutkimusyrityksiä oli 55.

Vertailun vuoksi esimerkiksi ­ammatinharjoittajana toimivia yksityislääkäreitä ja lääkäriasemia oli 5 081 ja alan liikevaihto oli miljardi euroa.

Kasvuyrityksiä syntyy yliopistoissa 
ja niiden liepeillä. Esimerkiksi Oulun yliopisto haluaa profiloitua innovaatioyliopistona ja kannustaa yritysten perustamiseen. Yliopiston lääketieteellisen tiede­kunnan tutkimus on poikinut vuosi­kymmenessä kymmenkunta yritystä.

– Useimmiten on kyse soveltavasta tutkimuksesta, joka on tehty Tekesin rahoituksella, mutta perustutkimuksestakin voi syntyä kaupallisesti hyödynnettäviä tutkimustuloksia, Oulun yliopiston lääketieteen ja luonnon­tieteiden innovaatioasiamies Maarit Jokela kertoo.

Jokelan mukaan tutkijoiden innokkuus keksintöjensä kaupallistamiseen vaihtelee tieteenaloittain. Nykyään moni on jo kiinnostunut selvittämään, onko syntynyt keksintö ainutlaatuinen ja miten siitä voisi kehittää liike­toimintaa. Kimmoke syntyy usein projektin loppuvaiheessa.

– Yritystoiminnan aloittaminen edellyttää sitä, että ryhmässä on mukana joku vahvasti yrittämisestä innostunut. Yrityksen perustaminen on ymmärrettävästi vaativaa, sillä rahoituksen saaminen on haastavaa ja riskit ovat suuret. Keksinnön lisensointi jo toimiville yrityksille kiinnostaa esi­merkiksi lääketieteessä usein yritys­toimintaa enemmän.

Minttu-Maaria Partanen, Maria van der Meer
Kuva: Mikko Käkelä