Tuoko munasolujen pakastus naisille lisäaikaa?
Munasolujen ennakoiva pakastaminen on alkanut kiinnostaa naisia myös Suomessa. Apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila Väestöliitosta sanoo, että esimerkiksi Belgiassa ja Ruotsissa pakastuksia muista kuin lääketieteellisistä syistä on tehty jo jonkin aikaa.
- Kyselyjä aiheesta tulee säännöllisesti meille Väestöliittoon. Olin juuri yhteydessä göteborgilaiseen klinikkaan ja sain kuulla, että heillä on jo käynyt asiakkaina joitakin yksittäisiä suomalaisnaisia, Söderström-Anttila kertoo.
Munasoluja on Suomessakin kerätty ja pakastettu mahdolliseen omaan myöhempään käyttöön esimerkiksi syöpäpotilailta.
- Eikä aina ole yksiselitteistä rajaa sille, onko syy lääketieteellinen vai naisen elämäntilanteeseen liittyvä. Esimerkiksi jos suvussa menopaussi alkaa varhain, munasolujen talteen ottaminen saattaa olla perusteltua.
Viveca Söderström-Anttila uskoo, että menetelmä voi joissakin tapauksissa tuoda kipeästi kaivattua lisäaikaa perheen perustamiseen.
- Monelle kolmekymppiselle naiselle tietoisuus hedelmällisyyden heikkenemisestä tuottaa todellista stressiä. Aina elämä ei vain mene niin, että rinnalle löytyisi jo varhain sopiva kumppani.
Ei mikään automaatti
Viveca Söderström-Anttila muistuttaa, että munasolujen ennakoivaan pakastamiseen liittyy useita rajoituksia ja avoimia kysymyksiä.
- Pakastettujen munasolujen käytöstä on maailmanlaajuisestikin vasta hyvin vähän kokemusta tai tutkimustietoa.
Munasolut pitäisi kerätä ennen kuin niiden tuotanto alkaa ehtyä. Optimaalinen ikä olisi 23-30 vuotta, ja 35 ikävuoden jälkeen onnistumisen mahdollisuudet alkavat olla pienet.
- Lisäksi naisten on tärkeätä muistaa, ettei edes omien munasolujen myöhempi hyödyntäminen ole mikään automaattinen oikeus. Käyttöä säätelee aivan sama laki, joka koskee kaikkia hedelmöityshoitoja, Söderström-Anttila huomauttaa.
Hänen mukaansa omien munasolujen käyttämisessä on tosin etuja esimerkiksi vieraisiin soluihin verrattuna. Raskaudenaikainen komplikaatioriski voi olla pienempi. Lisäksi moni eettinen ongelma poistuu: ei esimerkiksi tarvitse miettiä, tulisiko lapselle kertoa ulkopuolisesta munasolun luovuttajasta.
Kustannusten vuoksi mahdollisuus ei jatkossakaan ole kaikkien naisten ulottuvilla. Väestöliitto on laskenut yhden hoidon hinnaksi 2 200-3 000 euroa. Eikä kerta aina riitä tarvittavan munasolumäärän keräämiseen.
- Mihinkään ryntäykseen en usko. Mutta jatkossa tämä on varmasti joillekin naiselle tervetullut vaihtoehto, Viveca Söderström-Anttila toteaa.