Lehti 6: Ajan­kohtai­sta 6/2014 vsk 69 s. 380

Tuoko munasolujen pakastus naisille lisäaikaa?

Mari Vehmanen

Munasolujen ennakoiva pakastaminen on alkanut kiinnostaa naisia myös Suomessa. Apulaisylilääkäri Viveca Söderström-Anttila Väestöliitosta sanoo, että esimerkiksi Belgiassa ja Ruotsissa pakastuksia muista kuin lääketieteellisistä syistä on tehty jo jonkin aikaa.

- Kyselyjä aiheesta tulee säännöllisesti meille Väestöliittoon. Olin juuri yhteydessä göteborgilaiseen klinikkaan ja sain kuulla, että heillä on jo käynyt asiakkaina joitakin yksittäisiä suomalaisnaisia, Söderström-Anttila kertoo.

Munasoluja on Suomessakin kerätty ja pakastettu mahdolliseen omaan myöhempään käyttöön esimerkiksi syöpäpotilailta.

- Eikä aina ole yksiselitteistä rajaa sille, onko syy lääketieteellinen vai naisen elämäntilanteeseen liittyvä. Esimerkiksi jos suvussa menopaussi alkaa varhain, munasolujen talteen ottaminen saattaa olla perusteltua.

Viveca Söderström-Anttila uskoo, että menetelmä voi joissakin tapauksissa tuoda kipeästi kaivattua lisäaikaa perheen perustamiseen.

- Monelle kolmekymppiselle naiselle tietoisuus hedelmällisyyden heikkenemisestä tuottaa todellista stressiä. Aina elämä ei vain mene niin, että rinnalle löytyisi jo varhain sopiva kumppani.

Ei mikään automaatti

Viveca Söderström-Anttila muistuttaa, että munasolujen ennakoivaan pakastamiseen liittyy useita rajoituksia ja avoimia kysymyksiä.

- Pakastettujen munasolujen käytöstä on maailmanlaajuisestikin vasta hyvin vähän kokemusta tai tutkimustietoa.

Munasolut pitäisi kerätä ennen kuin niiden tuotanto alkaa ehtyä. Optimaalinen ikä olisi 23-30 vuotta, ja 35 ikävuoden jälkeen onnistumisen mahdollisuudet alkavat olla pienet.

- Lisäksi naisten on tärkeätä muistaa, ettei edes omien munasolujen myöhempi hyödyntäminen ole mikään automaattinen oikeus. Käyttöä säätelee aivan sama laki, joka koskee kaikkia hedelmöityshoitoja, Söderström-Anttila huomauttaa.

Lue myös

Hänen mukaansa omien munasolujen käyttämisessä on tosin etuja esimerkiksi vieraisiin soluihin verrattuna. Raskaudenaikainen komplikaatioriski voi olla pienempi. Lisäksi moni eettinen ongelma poistuu: ei esimerkiksi tarvitse miettiä, tulisiko lapselle kertoa ulkopuolisesta munasolun luovuttajasta.

Kustannusten vuoksi mahdollisuus ei jatkossakaan ole kaikkien naisten ulottuvilla. Väestöliitto on laskenut yhden hoidon hinnaksi 2 200-3 000 euroa. Eikä kerta aina riitä tarvittavan munasolumäärän keräämiseen.

- Mihinkään ryntäykseen en usko. Mutta jatkossa tämä on varmasti joillekin naiselle tervetullut vaihtoehto, Viveca Söderström-Anttila toteaa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030