Entistä laajemmassa laissa on monta kohtaa, jotka lääkärin on hyvä tietää.

Entistä laajemmassa laissa on monta kohtaa, jotka lääkärin on hyvä tietää.

Vuoden vaihteessa tuli voimaan uusi työtapaturma- ja ammattitautilaki, jonka on tarkoitus lisätä vakuutusjärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Laki on nyt entistä laajempi, yksityiskohtaisempi ja täsmällisempi. Vanhassa laissa oli noin 130 pykälää, kun uudessa niitä on 286.

Laissa on määritelty muun muassa korvattavat vahinkotapahtumat, vakuutuksesta maksettavat etuudet, järjestelmän toimeenpano sekä vakuutusten hinnoittelun periaatteet. Laki sisältää säännökset myös olosuhteista, joissa sattuneet tapaturmat ja ilmenneet ammattitaudit korvataan.

Uudessa laissa on täsmennetty monia yksityiskohtia, jotka vaikuttavat lääkäreihin suoraan tai välillisesti. Esimerkiksi vakuutusyhtiön tiedonsaantioikeudet tarkentuvat.

Lakiasiainjohtaja Kirsi Pohjolainen Tapaturmavakuutuskeskuksesta poimi kohdat, jotka lääkärien on hyvä tietää.

Sairaanhoitokorvaukseen liittyvät muutokset:

• Julkisen sektorin hoitolaitoksen velvollisuus toimittaa potilaan työtapaturma- ja ammattitautikäyntiin koskevia tietoja vakuutuslaitokselle täsmentyy. Jatkohoidon suunnitelma pitää toimittaa viimeistään neljän arkipäivän kuluessa siitä, kun suunnitelma on pitänyt tehdä.

• Yksityiselle sektorille on lisätty tiedonantamisvelvollisuus. Jatkohoidossa tarvitaan maksusitoumus, ja hoitolaitoksen pitää pyytää se vakuutuslaitokselta ja toimittaa sitä varten jatkohoitoa koskeva suunnitelma. Maksusitoumusmenettelystä on myös kerrottava potilaalle ennen hoidon alkamista.

• Kun työtapaturmapotilasta hoidetaan yksityissektorilla, röntgen- ja muiden tutkimusten hinta saa nyt olla enintään 310 euroa. Sitä kalliimpaan hoitoon tarvitaan etukäteen vakuutuslaitoksen maksusitoumus. Sitoumusta ei kuitenkaan vaadita kiireelliseen hoitoon, josta vakuutuslaitokselle pitää toimittaa tiedot maksutta. Tiedot pitää toimittaa maksutta kaikista vakuutuslaitokselta velottavista hoitokäynneistä.

• E-lääkärinlausuntoa ei enää tarvitse kirjoittaa niin usein. Käyntimerkinnät ja muut potilaan hoidossa syntyvät dokumentit riittävät vakuutuslaitokselle annettaviksi tiedoiksi.

Potilasasiakirjamerkinnät:

• Laissa on määritelty entistä tarkemmin olosuhteet, joissa työtapaturma sattuu. Ensikäynnillä tehtyjen potilasasiakirjamerkintöjen täsmällisyys on oleellista. Lääkärin on kirjoitettava tarkasti, mitä on sattunut ja missä olosuhteissa. Esimerkiksi henkilön kaatumisella ja putoamisella on vakuutuslääketieteen ja korvattavuusratkaisun kannalta suuri ero.

• Lääketieteellisen syy-yhteyden arvioinnista on nyt oma pykälä. Vahinkotapahtuman ja vamman tai sairauden välillä edellytetään todennäköistä lääketieteellistä syy-yhteyttä. Arvioinnissa otetaan huomioon erityisesti lääketieteelliset löydökset ja havainnot, vahingon sattumistapa ja aikaisemmat vammat ja sairaudet. Hoitavan lääkärin tekemien merkintöjen tarkkuus korostuu.

• Lääkärit saivat uuden oikeussuojakeinon maksuasioissa. Jos lääkäri pyytää vakuutuslaitokselle antamistaan potilastiedoista maksua, mutta vakuutuslaitos ei maksa, sen on uuden lain mukaan annettava tästä kielteinen päätös. Lääkärillä on valitusmahdollisuus päätöksestä tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan.

Muuta:

• Ammattitaudin käsite on ennallaan, mutta ammattitautiluetteloon on lisätty muun muassa keuhkoahtaumatauti ja ärsytyksen aiheuttama astma.

• Tapaturmavakuutuskeskus on perustanut vakuutusrekisterin. Lääkäri tai hoitolaitos voi selvittää sieltä potilaan työnantajan vakuutusyhtiön nimen, jotta potilasasiakirjat saa lähetettyä oikeaan vakuutuslaitokseen.

• Tiettyihin etuuksiin on tullut hakemusmenettely. Esimerkiksi potilaan lääke- ja matkakulukorvauksien hakemisessa vakuutuslaitokselta on vuoden määräaika. Keskitetty apteekkilaskutus päättyy tämän vuoden lopussa. Potilas pitää jatkossa ohjata kysymään vakuutuslaitokselta maksusitoumusta, jota vastaan hän voi saada lääkkeet apteekista maksutta.

• Haittalisä-niminen korvaus on nyt hoitotuki. Haittarahan luokat 1–5 maksetaan kertakorvauksena ja luokista 6–20 maksetaan jatkuva haittaraha.

• Lakiin on lisätty säännökset päätöksen perustelemisesta. Jos vakuutuslaitos epää korvauksen pääasiassa lääketieteellisin perustein, päätöksen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja johtopäätökset.

• Ammatinharjoittajana toimivan lääkärin vapaaehtoinen työtapaturmavakuutus edellyttää nyt sitä, että hän on ottanut YEL-vakuutuksen. YEL päättyy 68-vuotiaana. Vakuutusyhtiö voi jatkaa työtapaturmavakuutuksen voimassaoloa sen jälkeen, mutta uutta vakuutusta ei silloin enää saa.

Lisätietoa laista TVK:n sivuilta.

Miia Soininen
Kuva: PantherMedia