Tuleeko lääkäreille kolmas koronarokoteannos?
Asia ei ole yksiselitteinen, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR ehdottaa, että kolmansia koronarokoteannoksia annettaisiin myös tietyille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmiin kuuluville. Tämä koskisi kaikkia ainakin vakavalle koronataudille alttiita hoitavia, myös lääkäreitä, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek.
KRAR:n suositus tältä osin on vielä THL:n arvioitavana eikä se ole vielä valmis.
– Ei ole yksiselitteinen asia, ketkä sote-ammattilaisista tarvitsevat kolmatta annosta, sanoo Nohynek.
Nohynekin mukaan tulee tarkasti miettiä, mitä sote-henkilöstön kolmannella rokoteannoksella tavoitellaan.
– Kansallinen rokotusstrategia lähtee siitä, että estetään vakavia tautimuotoja, elinvuosien menetystä ja kuolemaa. Valtaosa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on terveitä ihmisiä, joille kaksi annosta riittää siihen varsin hyvin.
Jos taas terveydenhuollon henkilöstön kolmannen rokoteannoksen päämääränä olisi epäsuora suoja, jolla voitaisiin suojata heidän lähipiiriään ja hoidettaviaan työssä, tulokset eivät ole yksiselitteisiä.
– Rokotteen teho infektion osalta hiipuu kohtuullisen pian. Se ei muutenkaan ole yhtä korkealla kuin vakavan taudin esto, joka on 90 prosentin hujakoilla. Infektion kohdalla estyy 30–40 prosenttia tartunnoista, mikä on tietysti hyvä asia. Mutta ei voida tuudittautua siihen, että rokottamalla voitaisiin estää kaikkia infektioita.
Kolmannen rokoteannoksen suositteleminen terveydenhuollon henkilöstölle koskettaisi myös monia muita ammattiryhmiä.
– Entäs opettajat tai palveluammateissa olevat? On mutkikas polku kävellä, jotta lääketieteelliset perusteet ja näyttöpohja ovat perusteluna sille, mitä tehdään.
Työantajan velvollisuus huomioitava
Nohynekin mukaan suositusta arvioidessa pitää huomioida tartuntatautilain 48 pykälä ja siihen liittyvä työnantajan velvollisuus käyttää mahdollisimman hyvän suojan saanutta henkilökuntaa, kun hoidetaan vakaville infektioille alttiita.
– Tällä hetkellä pykälässä mainitaan influenssa, tuhkarokko, vesirokko ja hinkuyskä. On kysytty, pitäisikö myös koronan kuulua joukkoon.
Tartuntatautilain 48 pykälä koskee niitä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä, joissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Pykälän tarkoituksena on parantaa potilasturvallisuutta.
THL on kuullut kansallista rokotusasiantuntijaryhmää ja pyrkii saamaan suosituksensa sosiaali- ja terveysministeriölle mahdollisimman pian.
