Professori Timo Vesikari perustelee rokotetta sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisellä että lähes viiden miljoonan euron vuotuisten hoitokulujen säästöllä.

– Kansanterveys ja kustannusvaikuttavuus puoltavat vyöruusurokotteen lisäämistä den yleiseen rokotusohjelmaan, totesi keskiviikkona Lääkäripäivillä puhunut professori Timo Vesikari Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksesta.

Vyöruusuun sairastuu jossain vaiheessa elämäänsä noin joka viides, ja se yleistyy väestön eliniän noustessa. Suomessa vyöruusu aiheuttaa lähes yhdeksäntuhatta lääkärikäyntiä ja tuhat sairaalahoitoa vuosittain.

Vesikari perusteleekin rokotetta sekä inhimillisen kärsimyksen vähentämisellä että lähes viiden miljoonan euron vuotuisten hoitokulujen säästöllä.

Yksi rokoteannos antaa riittävän suojan

Suomessakin on tutkittu paljon nykyisin käytössä olevaa yhtä vyöruusurokotetta osana laajoja kansainvälisiä rokotetutkimuksia.

– Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yksi annos rokotetta antaa riittävän suojan tautia vastaan, uusintarokotuksen tehosta ei ole näyttöä. Rokotteen teho on parempi alle 60-vuotiailla kuin tätä vanhemmilla ihmisillä. Tämän tuloksen ansiosta rokotetta voidaan määrätä nykyään myös 50–59-vuotiaille. Parhaillaan Suomessa tutkitaan myös toista vyöruusurokotetta, kertoo Vesikari.

Vesikarin mukaan vyöruusun yleisyyden ja sen hoidon korkeiden kustannusten vuoksi taudin ennaltaehkäisyä rokotteella suositellaan jo monissa maissa. USA:ssa, jossa rokote on laajassa käytössä, ACIP (The Advisory Committee on Immunization Practices) suosittelee vyöruusurokotetta kaikille yli 60-vuotiaille. Rokotteen on todettu säästävän terveydenhuollon kustannuksia, kun sen hinta on 150 dollaria.

– Euroopassa vyöruusurokotteen käyttö on vielä vähäistä, mutta sen kustannusvaikuttavuudesta laadittujen selvitysten perusteella rokotetta on jo suositeltu kansalliseen rokotusohjelmaan ainakin Englannissa ja Ruotsissa. Ruotsissa rokotteelle on myönnetty myös sairausvakuutuskorvaus.

"Vyöruusurokotteen sv-korvaus olisi jo edistystä"

– Suomessa vyöruusurokotteen lisääminen kansalliseen rokotusohjelmaan kytkeytyy lasten vesirokkorokotuksiin, toteaa Vesikari.

Hänen mukaansa vesirokkoviruksen aiheuttamien tautien eliminoiminen on tehokkainta, jos molemmat rokotteet kuuluvat ohjelmaan. THL:n vesirokkorokotetyöryhmä antoi tästä ehdotuksen jo vuonna 2008, mutta sen jälkeen asian käsittely ei ole edennyt.

– Edistystä olisi sekin, että vyöruusurokotteelle myönnettäisiin Suomessa sairausvakuutuskorvaus kuten Ruotsissa on tehty, sanoo professori Vesikari.

Suomessa sairausvakuutuslaki mahdollistaa tällä hetkellä korvauksen myöntämisen ainoastaan sairauden hoitoon tarkoitetuille lääkkeille. Rokotteiden korvattavuusasiaa vasta selvitellään, vaikka siitä on jo tehty lakialoite.

Ulla Järvi