Tietoa COVID-19-taudin riskiryhmistä karttuu vähitellen
ACE:n estäjien ja ATR-salpaajien merkitystä spekuloidaan.
Koronaviruksen ominaisuuksia tutkitaan pikavauhtia, jotta pystyttäisiin rajoittamaan sen leviämistä ja vähentämään kuolonuhreja ja komplikaatioita. Lancetissa julkaistu analyysi kuvailee taudin kulkua pienessä sairaalapotilasaineistossa ja antaa vinkkejä, miten tunnistaa huonon ennusteen potilaat.
Kiinan Wuhanissa seurattiin 191 varmennettua aikuispotilasta (18–87 v), jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon COVID-19-taudin vuoksi. Heistä 137 pystyttiin kotiuttamaan hoidon jälkeen ja 54 kuoli. Menehtyneillä potilailla oli useammin hypertonia, diabetes, sepelvaltimotauti tai keuhkoahtaumatauti.
Monimuuttuja-analyysissä kuolemanriski liittyi vanhempaan ikään (OR 1,10/v; 95 %:n LV 1,03–1,17), korkeammat pisteet elinhäiriöpisteytyksessä (Sequential Organ Failure Assessment Score, SOFA) (OR 5,65; 2,61–12,23) sekä korkea D-dimeeritaso (OR 18,42; 2,64–128,55) sairaalaan tullessa. Yleisoireet kuten kuume, lihassäryt tai yskä eivät erotelleet potilasryhmiä.
Taudista selviytyneillä keskimääräinen sairauden kesto oli 22 päivää, huonon ennusteen potilailla oli 18 päivää kuolemaan. Potilaille kokeiltiin antibiootteja, viruslääkehoitoja ja kortikosteroideja kummassakin ryhmässä yhtä lailla. Lisäksi menehtyneille oli annettu enemmän mm. immunoglobuliinia, happihoitoa ja mekaanista ventilaatiota.
Hengenahdistus alkoi vasta noin 13 päivän kuluttua taudin oireiden alusta kummassakin ryhmässä. Sepsis oli tavallisin komplikaatio, seuraavaksi yleisimpiä hengitysvaje, ARDS ja sydämen vajaatoiminta.
Samaan aikaan julkaistiin kommenttikirjoitus, jossa pohditaan huonon ennusteen potilaiden yhteisiä piirteitä useista vastaavista artikkeleista. Fang ym. pohtivat, voisiko verenpainetautia ja diabetesta sairastavien riskin takana olla ACE:n estäjien tai ATR-salpaajien käyttö.
Koronavirus sitoutuu kohdesoluihin ACE2-entsyymin avulla, jota ekspressoituu keuhkojen epiteelisoluissa, suolistossa, munuaisissa ja verisuonissa. Ekspressio lisääntyy merkittävästi verenpaine- ja diabetespotilailla, jotka käyttävät ACE:n estäjää tai ATR-salpaajaa. Teoriassa tämä voi lisätä viruksen infektiivisyyttä ja komplikaatioita. Toisena mahdollisuutena kirjoittajat toivat esille geneettisen alttiuden.
Zhou F ym. Clinical course and risk factors for mortality od adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. Lancet, verkossa 12.3.2020. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(20)30566-3
Fang L ym. Are patients with hypertension and diabetes mellitus at increased risk for COVID-19 infection? Lancet Respir Med, verkossa 11.3.2020. https://doi.org/10.1016/S2213-2600(20)30116-8
