THL: Terveyserojen vähentämiseksi tarvitaan systemaattista seurantaa
Suomen väestön terveyserot ovat sitkeitä.
Suomen väestön terveyserot ovat sitkeässä ja osa ihmisistä elää sairaamman ja lyhyemmän elämän kuin toiset. Vuosien mittaiset toimet terveyserojen kaventamiseksi eivät ole tuottaneet toivottuja tuloksia, vaan joiltain osin erot ovat jopa kasvaneet. Väestön terveyseroihin puuttumiseksi tarvitaan erojen systemaattista seurantaa ja arviointia sekä tietoa nykytilasta, toteaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tiedotteessa.
Väestötutkimus- ja rekisteritiedot mahdollistavat väestön terveyden ja siinä ilmenevän eriarvoisuuden seurannan sekä tietoon perustuvan päätöksenteon.
Tutkimusten mukaan alhainen sosioekonominen asema näkyy myös heikompana terveytenä, kun verrataan esimerkiksi ylempien ja alempien koulutusryhmien välistä elinajanodotetta ja sairastavuutta.
Terveys vaihtelee myös eri etnisissä ryhmissä. Maahan muuttaneiden ryhmien väliset erot ovat suuria ja heidän terveytensä voi olla heikompi, mutta myös parempi kuin koko väestöllä.
– Sosioekonomisen aseman, kuten koulutustaustan, tulojen tai työmarkkina-aseman tulisi olla mukana väestön terveydentilaa ja siinä ilmenevää eriarvoisuutta tarkastelevissa tutkimuksissa. Lisäksi syntyperä ja toiminnanrajoitteisuus, kuten vakava liikkumiseen, kuulemiseen tai näkemiseen liittyvä rajoite, ovat tärkeitä tekijöitä terveyserojen seurannassa, unohtamatta risteävien tekijöiden tarkastelua, toteaa THL:n kehittämispäällikkö Satu Majlander tiedotteessa.
Tiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen päätöksenteon tukena ja vaikuttavien toimien mahdollistajana vaatii eri toimijoiden monialaista yhteistyötä. Väestön terveyden eriarvoisuuden seurantaan on Suomessa olemassa osaamista ja välineitä, joiden hyödyntämiseen on annettu suositus JAHEE-hankkeessa. Eri rekisterinpitäjiltä ja väestötutkimuksista saatujen tietojen yhdistämisessä on vielä ratkottavaa.
