THL suosittelee kolmannen koronarokoteannoksen välin lyhentämistä ja ehdottaa 5–11-vuotiaiden rokotusten mahdollistamista
Suositus ja ehdotus perustuvat Krarin 16. joulukuuta laatimiin lausuntoihin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee, että kolmannen koronarokotteen annosväliä lyhennetään.
60 vuotta täyttäneet sekä muut aiemmin määritellyt riskiryhmät voivat saada kolmannen rokoteannoksen, kun toisesta rokotuksesta on kulunut 3–4 kuukautta.
Niille alle 60-vuotiaille, jotka eivät kuulu riskiryhmiin, kolmatta rokoteannosta voidaan tarjota 4–6 kuukauden kuluttua toisesta annoksesta. Aiempi suositus oli, että rokotusväli on kaikilla edellä mainituilla ryhmillä 5–6 kuukautta.
Uusi suositus on tehty omikron-variantista saadun uuden tiedon valossa.
– Alustavien tutkimusten mukaan kaksi rokoteannosta ei anna yhtä hyvin suojaa lievää tautia vastaan verrattuna aikaisempiin koronaviruksen variantteihin, sanoo THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek tiedotteessa.
Kolmansissa rokoteannoksissa tulee edetä nopeasti vanhimmasta ikäryhmästä nuorimpiin. Kunnat järjestävät rokotukset ja ilmoittavat rokotusaikataulustaan alueellisesti.
Riskiryhmiin kuulumattomien tehosterokotukset eivät saa hidastaa iäkkäiden ja muiden vakavan taudin riskissä olevien kolmansia annoksia.
– Kunnille on myös taattava riittävät resurssit, jotta kolmansien annosten antaminen on nopealla aikataululla mahdollista, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotteen mukaan.
Tavoitteena on sairaalahoidon kantokyvyn turvaaminen.
– Vaikka vaikeita, sairaalahoitoa vaativia taudinkuvia kehittyisi vain pienelle osalle tartunnan saaneista, voimakas epidemia-aalto saattaisi vaarantaa terveydenhuollon kantokyvyn, sanoo Nohynek.
Epidemian hallinnan kannalta on edelleen tärkeää, että ensimmäisen ja toisen annoksen rokotuskattavuus nousee.
5–11-vuotiaiden rokotuksiin ollaan varautumassa
THL ehdottaa myös varautumista 5–11-vuotiaiden koronarokotuksiin.
Jotta koko ikäryhmälle voidaan tarjota mahdollisuutta koronarokotukseen, valtioneuvoston asetusta pitää muuttaa. THL on antanut asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle, ja lopullisesti asiasta päättää valtioneuvosto.
Taudinkuva on 5–11-vuotiailla pääosin lievä, ja ikäryhmän tautitaakka on ollut epidemian aikana hyvin matala.
Lasten matalasta tautitaakasta huolimatta vanhemmat voisivat kuitenkin harkita lastensa rokottamista, jos katsovat, että se on perusteltua esimerkiksi lähipiirissä olevan vakavasti sairaan tai koronavirustaudin riskiryhmässä olevan läheisen suojelemiseksi.
Mahdollisuus lasten rokotuksiin ei saisi viivästyttää koronavirustaudille haavoittuvimpien ryhmien eli iäkkäiden ja muiden riskiryhmäläisten rokotuksia.
Yhdysvalloista saadun turvallisuusnäytön valossa yleisimmät haittavaikutukset lapsilla ovat samankaltaisia kuin yli 12-vuotiailla rokotetuilla. Suurin osa haittavaikutuksista on lieviä ja ohimeneviä, esimerkiksi punoitusta ja turvotusta rokotuskohdassa.
Vakavista haittavaikutuksista tutkimuksissa ilmeni, että harvinaisten sydänpussin (perikardiitti) ja sydänlihaksen (myokardiitti) tulehduksen ilmaantuvuus oli noin yksi miljoonaa rokoteannosta kohti, mikä on vähemmän kuin vanhemmissa ikäryhmissä.
Riskiryhmään kuuluville 5–11-vuotiaille THL suositteli koronarokotuksia joulukuun alussa.
Sekä THL:n suositus kolmannen koronarokotusten antovälistä että ehdotus varautumisesta 5–11-vuotiaiden rokotuksiin perustuvat Kansallisen rokotusasiatuntijaryhmän 16. joulukuuta laatimiin lausuntoihin.
