Tuore suomalaistutkimus kyseenalaistaa ikääntyvien miesten testosteronihoitojen tarpeellisuuden.

- Yhdellä hormonilla ei voi selittää ikääntyvän miehen elimistön monia muutoksia. Jo aiemmista tutkimuksista tiedetään, että testosteroniarvojen pieneneminen löytyy vain muutamien oireiden takaa, ja tällöinkin testosteronitasojen on täytynyt laskea hyvin alas, sanoo aiheesta Turun yliopistossa juuri väitellyt yleislääketieteen erikoislääkäri

Seija Eskelinen

.

Lääketieteellisessä artikkelissa andropaussi eli miehen vaihdevuodet mainittiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1939. Uutta ovat andropaussihoidot, jotka ovat vyöryneet lääkemarkkinoille ja medioihin aivan viime vuosina. Suomessa on tällä hetkellä saatavilla testosteronia tablettina, iholle levitettävänä geelinä ja lihakseen pistettävänä pitkävaikutteisena valmisteena.

Normaalia vanhenemista tai huonojen elintapojen seurannaisvaikutuksia hoidetaan uutena miestentautina, vaikka vakuuttava tutkimusnäyttö hoitojen tehosta puuttuu.

- Lähes 30 vuotta miehen ikääntymistä selvitelleet Massaschusetts Male Aging Studyn päätutkijat ehdottivat Menopause-lehdessä, että andropaussi-käsitteelle järjestettäisiin säädylliset hautajaiset!

Oireet ja diagnostiikka kiistanalaiset

Kun mies täyttää 40 vuotta, mieshormoni testosteronin pitoisuus alkaa hiipua noin prosentilla vuodessa. Osalla miehistä ilmenee iän myötä väsymystä, unettomuutta, hikoilua ja lihaskipuja. Onko kyseessä testosteronivaje, normaali vanheneminen, vanhenemisen mukanaan tuomien muiden sairauksien oireet - tai kenties huonojen elintapojen seurannaisvaikutukset? Lihomisen ja liiallisen alkoholinkäytön ainakin tiedetään jyrkentävän ikääntyvän miehen testosteronin laskua.

Andropaussihoitoja on tutkittu jo 15 vuotta, mutta niukoin tuloksin. Vakuuttavaa tutkimusnäyttöä hoidon tehosta ei ole.

Asiantuntijoilla on jo lähtökohtaisesti varsin ristiriitaiset käsitykset testosteronin viitearvoista. Hoidon aloittamiseen oikeuttavan testosteronitason raja vaihtelee eri käsitysten mukaan välillä 7-15 nmol/l. Määritysmenetelmissä ja viitearvoissa on laboratoriokohtaisia eroja.

Myös diagnostiikka ontuu. Testosteronivajeen oirekyselyissä on validiteettiongelmia. Oireita ja niiden vaikeusastetta kartoittavien kyselyjen (ADAM, MMAS ja AMS eli IMO = iäkkään miehen oireisto-kysely) spesifisyys ja sensitiivisyys on huono: niillä ei löydetä miehiä, joiden seerumin testosteronipitoisuus olisi selkeästi matalalla.

Andropaussioireiden yleisyyttä liioitellaan

Lääketieteilijöiden aprikoidessa andropaussi-ilmiön oikeutusta lääketeollisuus ja yksityiset lääkäriasemat toimivat. Hormonikorvauslääkkeiden epäsuora markkinointi laajenee ja lähenee terveyskuluttajia. Miehille suunnatuilla nettisivustoilla tiedotetaan andropaussista ja ohjataan hakeutumaan testosteronihoitoon.

Vaikkapa miesklinikka.com-sivuilta löytyy kyselytesti, jonka täyttämällä ikääntynyt mies voi itse kartoittaa oireitaan. Näillä sivustoilla annetaan ymmärtää, että andropaussi olisi kovinkin selkeä, yleinen ja alihoidettu sairaus, johon liittyy kiistattomia, tyypillisiä oireita.

Lääketeollisuuden sanoman perusteella voisi jopa uskoa, että ikääntyvät suomalaismiehet elävät testosteronin puutteessa.

Normaalipainoinen säilyttää vireytensä

Seija Eskelisen tutkimuksessa Liedon iäkkäät -aineistossa käsitykselle testosteronin puutteen yleisyydestä ei löytynyt tukea. Itse asiassa tutkimustieto kertoo aivan toista.

Liedon iäkkäät -aineistossa testosteronin ja vapaan testosteronin pitoisuusjakaumat olivat leveitä 65 vuotta täyttäneillä miehillä. Vain muutamalla prosentilla testosteronitaso oli alle 7 nmol/l. Seniorit myös voivat hyvin: lietolaisista yli 65-vuotiaista miehistä peräti 97 prosenttia oli tyytyväisiä elämäänsä ja 85 prosenttia koki terveytensä hyväksi.

- Korkeampi ikä ja ylipainoisuus ovat yhteyksissä huonommaksi koettuun terveyteen ja moniin oireisiin 65 vuotta täyttäneillä miehillä. Kun ikä ja kehon painoindeksi vakioitiin, sukupuolihormonitasoilla ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä koettuun terveyteen, elämään tyytyväisyyteen tai suurimpaan osaan neuropsykiatrisista oireista, Eskelinen toteaa.

Ylipainoinen kokee siis terveytensä huonommaksi kuin normaalipainoinen ikätoveri, nukkuu huonosti, hikoilee, hermoilee, on väsynyt. Normaalipaino säilyttää testosteronin pitoisuuksia.

Jos painoa tulee lisää, testosteronin määrä elimistössä pienenee. Rasvakudoksen aromataasientsyymi muuttaa testosteronia estrogeeniksi. Näin tapahtuu myös testosteronihoidossa, jonka tunnettuja sivuvaikutuksia ovat mm. gynekomastia eli rintojen kasvu miehillä.

Hormonikorvaushoidoista myös haittaa

Laihduttamisesta on aina hyötyä, mutta lääkkeenä otetusta testosteronista voi olla jopa haittaa. Hormonikorvaushoidon vaarana ovat myös mm. HDL-kolesterolin pitoisuuden pieneneminen, uniapnean pahentuminen ja eturauhasen kasvu.

Pelkona on piilevän eturauhassyövän lehahtaminen ilmeiseksi taudiksi testosteronihoidon seurauksena. Hoidon aikana onkin seurattava eturauhasen mahdollista kasvua sekä PSA-arvoa. Samalla tosin saatetaan löytää sellainen eturauhassyöpä tai sen esiaste, josta ei olisi hoitamattomana kehkeytynyt haittaa potilaan elinaikana.

Myös hoidon pitkäaikaisriskejä tunnetaan huonosti.

Testosteronihoito, joka alun perin oli aloitettu iäkkään miehen elämänlaadun kohottamiseksi, muuttuukin pettymyksen lähteeksi. Turhat hoidot kasvattavat terveydenhuollon kustannuksia.

Lääketieteen tohtoriksi Porin puuvillatehtaalta

Porilainen

Seija Eskelinen

(47) teki lääketieteen historiaa entisellä Finlaysonin puuvillatehtaalla. Eskelinen on ensimmäinen, joka on väitellyt lääketieteen tohtoriksi perinteikkäässä teollisuusmiljöössä toimivassa Porin yliopistokeskuksessa.

Thyroid function in the elderly and sex hormones in elderly men: reference intervals and associations with health (Kilpirauhasfunktio iäkkäillä ja sukupuolihormoni iäkkäillä miehillä: viitevälit ja yhteydet terveyteen) -väitöskirjatutkimus tarkastettiin 18. huhtikuuta. Tutkimuksen ohjaajana toimi professori

Kerttu Irjala

. Vastaväittäjänä oli professori

Kaisu Pitkälä

Helsingin yliopistosta.

Eskelinen on tehnyt alan pioneerityötä toisellakin tavalla, sillä hän on kouluttanut lääketieteen kandidaatteja maan ensimmäisessä opetusterveyskeskuksessa Porissa.

Yleislääketieteen väitöskirjatutkimusta Eskelinen valmisteli Liedon iäkkäät -hankkeen tutkijana. Tutkimuksen aineistona ovat Liedon yli 65-vuotiaat, 1 252 iäkästä henkilöä eli 82 % tutkimukseen kutsutuista. Sukupuolihormonien ikäryhmäspesifiset viitevälit laskettiin 466 miehen aineistosta. Eskelisen väitöskirja rakentuu viidestä kansainvälisessä tiedelehdessä julkaisusta artikkelista. Kyseessä on kymmenes Liedon iäkkäät -aineistoon perustuva väitöstutkimus.