Terveysteknologia tulee arkeen
Kuluttajille suunnatut terveysteknologiset laitteet yleistyvät. Mitä se merkitsee lääkärille? Entistä vaativampaa asiantuntijuutta ja entistä vaativampia superpotilaita.
Energiankulutus, unen laatu, syke, EKG, syömistottumukset, paino ja rasvaprosentti. Muun muassa näitä voi tarkkailla erilaisilla myynnissä olevilla laitteilla, mutta se on vasta alkua.
Kuluttajille suunnattuja terveysteknologioita tulee lisää ja ne yleistyvät lähivuosina. Näin uskovat asiantuntijat.
Lääkärit tulevat törmäämään ilmiöön vastaanotoilla. Yhdysvalloissa potilas voi jo esittää lääkärille melkoisen tietopaketin terveydestään sähköisessä muodossa - kohta näin on meilläkin.
Tekesin toimialajohtaja Minna Hendolin puhuu superpotilaista, tai oikeammin superasiakkaista tai terveyden kuluttajista. Lääkärin asiantuntijarooli muuttuu haasteellisemmaksi, kun pitää tietää enemmän.
- Superkuluttajalla on vastaanotolle tullessaan personal health record mukana ja valtavasti tietoa. Hän voi olla hyvin valveutunut. Tällainen asiakas osaa myös vaatia.
Tutkija Jarno Riistama Tampereen teknillisestä yliopistosta uskoo, että teknologia korostaa lääkärin asiantuntijuutta ja lisää työtä. Jos on hienoja laitteita, jotka mittaavat kaikkea mahdollista, niin tavallinen tallaaja voi kuvitella vaikka mitä sairauksia.
- Jos ostetaan halpoja sykemittareita, jotka mittaavat vähän mitä sattuu, niin herkempi lähtee jo sillä pohjalla lääkäriin epäillen esimerkiksi kammiovärinää. Ihmiset lukevat jotain, mutta eivät osaa hahmottaa kokonaisuuksia. Voi olla, että tällainen jopa haittaa lääkärien työtä.
Implantteja istutetaan ehkä 10 vuoden päästä
Yhdysvallat on kuluttajille suunnattujen uusien teknologioiden luvattu maa. Monet laitteet on kehitetty siellä ja ne ovat saatavilla vasta Yhdysvaltain markkinoilla. Yritykset tähyävät Eurooppaan, ja muutamassa vuodessa tarjonnan kirjo kasvaa Suomessakin.
Yhdysvalloissa monilla laitteilla on niin kova kysyntä, että niitä joutuu jonottamaan.
Terveysteknologisten innovaatioiden taustalla on useammin pieni yritys kuin kansainvälinen jätti. Suomalainenkin tutkimus- ja kehitystyö on vahvaa.
Jarno Riistama on tutkinut puettavia ja implantoitavia mittalaitteita, joilla voi tarkkailla elintoimintoja. TTY:ssa on kehitetty laastaria muistuttava, kevyt mittalaite, jolla saa täydellisen EKG:n langattomasti. Riistama uskoo, että hygieenisellä ja helpolla laitteella on kaupallista potentiaalia. Massatuotannossa liuskan hinnaksi tulee vain muutama sentti.
Laastarimaiset mittalaitteet sopivat sekä kuluttajakäyttöön että hoitotyöhön. Sairaaloita ja ambulansseja varten mittaliuskoista voidaan tehdä vaikka kertakäyttöisiä, ja niillä saatava signaali on vertailukelpoinen nykyisiin mittalaitteisiin nähden. Riistama arvioi, että mittalaastari voisi tulla laajempaan käyttöön viiden vuoden sisällä.
Noin 10-15 vuoden päästä saatetaan saada jo implantoitavia mittalaitteita. Niitä on toistaiseksi tutkittu lehmillä psykofysiologisen stressin seurannassa, mutta ihmiskäyttöön siirtäminen on monimutkainen prosessi. Implantti on mitannut EKG:n, lämpötilan ja aktiivisuuden eli askeleet.
Riistaman mukaan teknologiaan suuntautunut sukupolvi voisi hyvinkin olla kiinnostunut seuraamaan implantin avulla omaa terveydentilaansa verkkopalvelussa.
- Ensimmäiseksi implantit tulisivat varmaan kroonisesti sairaiden ihmisten käyttöön, ja sen jälkeen laajemmin. Etuna olisi, että olisi aina EKG, jonka voi lähettää etänä ambulanssista sairaalaan, tai että ambulanssissa se saadaan näkyviin ilman asetteluja. Toki se on erilainen kuin standardi-EKG, mutta perusjutut siitä näkee jo hyvinkin helposti.
Ainakin Yhdysvalloissa myydään jo itse käytettäviä EKG-mittauslaitteita. Riistama arvelee, että oikean, 12-kytkentäisen EKG:n merkitys ei kuitenkaan vähene. Se edellyttää aina terveydenhuollon ammattilaista.
Ravitsemuksen seuranta on päivän sana
Minna Hendolin uskoo, että omahoidon ja ennakoivan terveydenhoidon monitorointisovellusten kysyntä kasvaa varmasti. Hyvinvointi kiinnostaa yhä useampia. Ravitsemuksen seuranta on päivän sana, ja sitä tullaan harrastamaan entistä enemmän esimerkiksi mobiiliteknologialla.
- Sovellusten kenttä on rajaton. Suomalaiset ovat kuitenkin aika realistisia, eivätkä osta kaikkea hömppää. Yhdysvalloissa ja Aasiassakin voi mennä läpi tuotteita, joita suomalaiset eivät osta, hän sanoo.
Hendolinin mukaan yleisestikin terveydenhuollossa etädiagnostiikkaan ja konsultointiin liittyviä palveluja tulee enemmän. Diabeetikoiden seurantaan on jo mobiilisovellus.
Hendolin kertoo esimerkin Tanskasta, joka on Skandinavian edelläkävijä teknologiaan satsaamisessa. Lääkealan yritys Medisat on kehittänyt potilassalkun, jonka avulla osa potilaista voidaan kotiuttaa jo muutaman tunnin kuluttua sairaalaan saapumisen jälkeen. Salkussa olevan tietokoneen avulla potilas on suorassa web-kamera- tai satelliittipuhelinyhteydessä lääkärin kanssa. Esimerkiksi keuhkopotilaiden salkussa on pulssia ja veren happipitoisuutta mittaavia laitteita. Salkku säästää hoitokustannuksissa, lyhentää hoitojonoja ja parantaa hoidon laatua.
- Eihän kukaan olisi uskonut 10 vuotta sitten, mitä kaikkia mobiilipalveluja liikepuolelle syntyy. Tämä on tulossa terveydenhuoltopuolelle. Teknologia on kehittynyt paljon, ja esimerkiksi tiedon suojattu siirto onnistuu langattomasti.
Hendolinin mukaan terveystiedon valtavan määrän hallinnointi ja käyttöoikeus on kuuma aihe jatkossakin. Sähköinen potilaskertomus tulee lähivuosina olemaan esillä yhä vahvemmin.
Hendolin seuraa mielenkiinnolla, mitä lääkeyhtiöiden ja pelifirmojen yhteistyöstä tulee. Terveyteen liittyviin sovelluksiin otetaan mukaan viihde-elementtejä.
- Terveysteknologian palveluilla ei ratkaista ongelmia kansanterveyden tasolla ja maailmanlaajuisesti, jos ajatellaan esimerkiksi ikääntymiseen ja infektiotauteihin liittyviä kysymyksiä. Yksittäisille ihmisille niillä voi kuitenkin olla merkitystä. Tulemme näkemään, miten ihmiset ottavat niitä käyttöön. ?
Lääkärilehti testasi:
Nettivaaka sopii ainakin nörtille
Testasin parin viikon ajan Withings-nettivaakaa, joka lähettää tiedot painosta, painoindeksistä ja rasvan osuudesta langattomasti verkkopalveluun. Painon kehitystä voi seurata graafisesti omalla Withings-palvelun tilillä. Palvelu tarjoaa myös painoon liittyvää tietoa.
Olen kokematon testaaja, sillä en omista tavallistakaan vaakaa. Olen luottanut peiliin ja vaatteiden mahtuvuuteen.
Seuranta osoittaa, että paino sahaa reilun kilon ylös alas ja rasvan määrä vaihtelee 8,5-12 kilon välillä. Rasvamittariin en osaa uskoa. Vaaka laskee sähkövirran perusteella rasvamäärän, kun vaa'alla seisoo avojaloin.
Ihan kelpo laite kuitenkin, kun alkuun pääsee. Laite vaatii WiFi-yhteyden ja tietokoneen tai iPhonen. Testasin laitetta työpaikalla, ja siellä WiFi-yhteyden tunnistautumisessa oli ongelmia. Kotioloissa pitäisi ilmeisesti toimia paremmin.
Va'an voi tilata netistä noin 150 eurolla. Itse en laitetta ostaisi, ainakaan vielä. Jos painoa olisi syytä alkaa tarkkailemaan tosissaan, voisin hyvinkin iskeä rahat tiskiin. Laitteesta on varmasti iloa ja hyötyä monelle. Etenkin tekniikasta innostuneet voivat saada nettivaa'asta oivan apurin painon seurantaan ja laihdutukseen.
Tosiaan, miksei painotietoja ole saanut kirjattua automaattisesti jo paljon aiemmin? Onhan se kätevää. Withings-palvelussa tietonsa voi jakaa vaikka Twitterissäkin, jos haluaa. Se on jo lievästi vinksahtanutta.
Esimerkiksi näistä kuulet vielä:
bodybugg. Käsivarteen kiinnitettävä laite mittaa energiankulutusta koko ajan, myös levossa. Verkkopalvelussa voi verrata saatujen ja kulutettujen kalorien määrää.
BodyTrace. Nettivaaka, joka lähettää tiedot verkkopalveluun. Kertoo painon ja rasvan osuuden, arvioi ravinnon saantia ja antaa suosituksia sekä laskee, kauanko tavoitepainon saavuttamiseen menee.
DirectLife. Taskussa tai kaulassa kulkeva pieni anturi laskee kalorinkulutuksen ja liikunnan määrän. Verkkopalvelussa seurattavien tietojen pohjalta saa oman ohjelman, jota tukee online-valmentaja.
Fitbit. Laskee kalorinkulutusta, askelia, kuljettua matkaa ja unen määrää. Esimerkiksi taskussa pidettävä, pieni 3D-anturi lähettää tiedot verkkoon.
Lose it. Iphonen applikaatio, jolla voi seurata syömistottumuksia. Ohjelma auttaa ihannepainon saavuttamisessa, kun sinne kirjaa syömänsä ruuat ja harrastamansa liikunnan. Yhteisöstä voi saada tukea.
Withings. Nettivaaka, joka lähettää tiedot verkkopalveluun. Kertoo painon, painoindeksin ja rasvan osuuden.
Zeo. Yöksi otsalle asetettava anturi mittaa unen laatua ja antaa siitä tarkat tiedot verkkopalveluun. Auttaa nukkumaan paremmin tarjoamalla vinkkejä, tietoa ja henkilökohtaista univalmennusta.
