Terveyskeskuslääkärien työtaakka paisuu

– Ehdottomasti pitäisi saada lisää käsiä ­tekemään työtä, terveyskeskuslääkäri Inga Tikkinen sanoo.

.

– Toivon, että nuoret lääkärit kiinnostuisivat terveyskeskuslääkärin työstä ja jäisivät töihin, sanoo Inga Tikkinen. Työ on haastavaa mutta myös palkitsevaa

Terveyskeskuslääkärien työtaakka on valtava, koska lääkärityövoimaa ei ole tarpeeksi. Näin sanoo Lääkäriliiton Etelä-Karjalan paikallisosaston puheenjohtaja, yleislääketieteen erikoislääkäri Inga Tikkinen.

Perusterveydenhuollon lääkärin virkoja pitäisi Tikkisen mielestä olla Eksotessakin enemmän. Virkapohja on vanha, 1990-luvulta. Virkoja ei haluta avata, sillä niitä on jo valmiiksi auki.

Vastaanottoaikoja supistetaan, koska pakolliset tehtävät pitää joka tapauksessa hoitaa.

Kiireellisetkin vastaanottoajat varataan hyvissä ajoin, sillä potilaille ei ole muita aikoja. Lääkärien listat ovat helposti täynnä 4–6 viikoksi. Lääkäri ei voi järjestää omalle listalleen kontrolliaikaa muuten kuin ylitöinä.

Paperi- ja tietokonetyöt vievät aikaa potilailta

Tikkisen mukaan terveyskeskuslääkärin tehtävät muuttuvat yhä enemmän paperi- ja tietokonetyöksi.

Aikaa potilaan kohtaamiseen on liian vähän, ja lääkäri uusii reseptit ja tekee konsultaatiot tuntemattomista ihmisistä. Potilaiden hoidolla ei ole jatkuvuutta, kun varataan vain seuraava vapaa aika jollekin lääkärille.

– Ehdottomasti pitäisi saada lisää käsiä tekemään jokapäiväistä työtä, että lääkärien työnkuva muuttuisi potilaskeskeisemmäksi ja tavallisia vastaanottoaikoja olisi mahdollista antaa.

Tikkinen toivoo, että nuoret lääkärit kiinnostuisivat entistä enemmän terveyskeskuslääkärin työstä ja jäisivät töihin terveyskeskuksiin.

– Usein nuoret lääkärit kuitenkin huomaavat, että terveyskeskuslääkäri uppoaa nopeasti ylitöihin, jos ei itse osaa laittaa jarruja päälle.

Työn arvostus on vähentynyt

Tikkisen mielestä terveyskeskuslääkärin työn arvostus on vähitellen murentunut. Hän peräänkuuluttaakin arvostuksen palauttamista.

Tikkisestä työ terveyskeskuksissa on haastavaa, mutta myös palkitsevaa.

– Siellä tehdään todella arvokasta työtä.

Hän huomauttaa, ettei terveyskeskus saisi olla säästökohde missään kunnassa. Palkkauksen pitää olla kohdallaan, jos terveyskeskukseen halutaan osaajia, jotka myös jäävät sinne.

Oikea-aikainen hoito avainasia

Potilaat menevät päivystykseen, jos he eivät saa aikoja terveyskeskuksesta. Oikea-aikaisella hoidolla saadaan aikaan säästöjä. Paljon rahaa säästetään helposti, kun esimerkiksi vanhukset ja monisairaat hoidetaan oikea-aikaisesti.

– Päivystyskäynnit ovat kalliita, ja esimerkiksi diabeteksen tehokkaalla hoidolla voidaan ehkäistä tai viivästyttää muun muassa dialyysiin joutumista.

Tikkinen uskoo, että ihmisten mielikuvat terveyskeskuksista muuttuvat nykyistä myönteisemmiksi, jos he pääsevät oikea-aikaisesti vastaanotoille.

Tikkinen on ollut puoli vuotta virkavapaalla terveyskeskuslääkärin työstä ja työskennellyt ammatinharjoittajana yksityissektorilla.

– Virkavapaani jatkuu vielä. En ole vielä päättänyt, mitä teen tulevaisuudessa – katsotaan.

Muuttoliike näkyy työnhaussa

Eksotessa on ollut jatkuvasti auki terveyskeskuslääkärien virkoja, joihin on ollut vaihtelevasti hakijoita, kertoo Eksoten avoterveydenhuollon johtava ylilääkäri Johanna Tulonen-Tapio.

Hän sanoo, että kaikki olemassa olevat virat täytettäisiin, jos olisi hakijoita.

Eksotessa on viime aikoina jäänyt eläkkeelle lääkäreitä, jotka ovat olleet melkein 40 vuotta töissä tietyllä paikkakunnalla. Etelä-Karjalan pienissä kunnissa ei ole ollut lääkäreitä, jotka olisivat hakeneet virkoja.

– Vaikka virkapohjat on Eksotessa perustettu jollekin paikkakunnalle, ne voidaan silti täyttää joustavasti mille tahansa terveysasemalle palveluverkoston muutosten mukaan. Ei ole siis niin, että on jokin tietty virkamäärä, jota ei saisi käyttää.

Lääkärit haluavat olla töissä paikoissa, joissa on paljon lääkärityövoimaa, hyvä seniorituki ja koulutusmahdollisuuksia. Koulutukseen on erityisesti satsattu Eksoten terveysasemilla.

Tulonen-Tapio huomauttaa, että muuttoliike Etelä- ja Varsinais-Suomen suuriin kaupunkeihin näkyy myös lääkärien työnhaussa.

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus vaikutti

Myös erikoislääkärikoulutuksen uudistuminen on vaikuttanut terveyskeskuksiin. Viime vuonna lääkärit ilmoittautuivat erikoistumiskoulutukseen, mutta vuoden alusta tuli voimaan hakumenettely.

– Tänä talvena on ollut selvästi vähemmän nuoria lääkäreitä tulossa kuin aikaisemmin. Samaa on kuulunut perusterveydenhuollosta muualta Suomesta.

Eksotessa on ulkoistettu vanhusten hoivapalveluiden ja palveluasumisen lääkäripalveluita sekä yleislääketieteen päivystystä. Tulonen-Tapio kertoo, että lääkärityövoimaa on ostettu useilla terveysasemilla.

– Ostopalvelulääkäreitäkin on ollut heikosti saatavilla.

Vakituiset lääkärit uupuvat

Suhdeluku terveyskeskusten vakituisten ja määräaikaisten lääkärien välillä on väärä. Vakituiset lääkärit uupuvat, koska heillä on niin paljon ohjattavia muun työn lisäksi, kertoo yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri, Juko ry:n varapääluottamusmies Jaana Puhakka.

Hän työskentelee terveyskeskuslääkärinä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa.

Pakolliset tehtävät, kuten reseptien uusiminen ja sektorityö, vievät paljon resurssia avovastaanotolta eivätkä aina tue hoidon jatkuvuutta. Myös Puhakan mukaan terveyskeskuslääkärien työmäärä on valtava.

Hän sanoo, että näihin yleisiin perusterveydenhuollon ongelmiin yksinä syinä ovat aliresursointi ja hoitotakuun puute.

– Työmäärä lisääntyy jatkuvasti, kun virkoja ei ole avattu. Terveyskeskusten virkapohjat ovat 1990-luvulta, eivätkä ne ole suurentuneet väestön kasvun myötä.

Terveyskeskuksen viroista puolet vakituisille

Pelkästään virkojen määrän lisääminen ei riitä. Terveyskeskuksissa väliaikaisesti työskentelevien lääkärien määrää täytyisi Puhakan mielestä rajata. Lääkärien viroista pitäisi olla vähintään puolet vakituisia ja loput tarvittaessa koulutusvirkoja.

Lisäksi valtaosan vakituisista terveyskeskuslääkäreistä tulisi olla yleislääketieteen erikoislääkäreitä.

– Tällä tavoin hoidon jatkuvuus paranisi. Nyt ison pakollisen työmäärän lisäksi yhdellä lääkärillä saattaa olla ohjattavana jopa kymmenen nuorta lääkäriä. Kukaan ei lopulta jaksa tällaista.

Puhakka on luottamusmiehenä nähnyt terveysasemia, joissa asiat ovat olleet hyvin, mutta puolen vuoden päästä kehitys on mennyt huonompaan suuntaan. Hän puhuukin lumipalloefektistä: Kun jotkut lääkärit ovat lähteneet, monet seuraavat perässä.

Työt tehtävä työaikana

Puhakka painottaa, että terveyskeskuslääkärien täytyisi pitää kiinni työajoista eikä tehdä ylitöitä.

Monia tehtäviä ei kuitenkaan voi jättää tekemättä, ja on pakko venyä, kun työvoimaa on vähän. Nämä työt pitäisi voida ottaa vapaina.

– Lääkäri uupuu, jos tuntee, ettei hänellä ole mahdollisuutta tehdä työtään hyvin. Lääkäreille saattaa kertyä satoja ylityötunteja, ja myös lomien pitämisen kanssa on ongelmia. Lopulta monet lääkärit eivät näe ulospääsyä tilanteesta.

Myös nuorten lääkärien pitää voida tehdä työt työaikana. Puhakka on kuullut, että nuorille lääkäreille on sanottu olevan normaalia, etteivät vastavalmistuneet selviydy töistään työaikana.

Yhtenä korjauskeinona terveyskeskusten ongelmiin Puhakka näkee virkojen lisäämisen.

– Virheet vähenisivät ja työ olisi mielekkäämpää, jos lääkärit eivät olisi niin kiireisiä kuin nyt.

Lisäksi erikoissairaanhoito ei saisi antaa uusia tehtäviä perusterveydenhuollolle, ellei sen resursseja samalla lisätä.

Puhakka muistuttaa, että terveyskeskuksissa tehdään arvokasta ja hyvää työtä.

– Arvostus paranee myös siten, että epäkohtiin tartutaan eikä niitä paineta villaisella. Kun hoidon jatkuvuudesta pidetään huolta, terveyskeskustyö on palkitsevaa ja mielekästä myös tekijälleen.