Terveydenhuollossa ei päästä maskeista, oli rokotuskattavuus mikä hyvänsä
Työnantaja saa tietää työntekijän rokottamattomuudesta vasta altistustilanteen myötä.
Jos jollain on illuusio, että voitaisiin palata maskivapauteen terveydenhuollossa, se on syytä unohtaa. Näin näkee infektiotautien erikoislääkäri Olli-Pekka Koukkari, joka päätti työnsä Kainuun soten pandemiapäällikkönä viime perjantaina.
– Toistaiseksi meillä ei ole näyttöä, että kolmekaan rokotusta estäisi ihmistä tartuttamasta lievää tai oireetonta koronaa eteenpäin. Rokote ei vapauta terveydenhuollon ammattihenkilöä suojainten käytöstä, Koukkari sanoo.
Hän uskoo, että eri toimien yhdistäminen on paras tapa estää koronatartuntojen leviämistä terveydenhuollossa. Terveydenhuollossa työskentelevän rokottamattomuutta hän pitää suorastaan epäeettisenä.
– On käsittämätöntä, että alalla operoi rokottamattomia ihmisiä. Hoidosta pitäisi olla potilaalle enemmän hyötyä kuin haittaa. Potilaat ovat alisteisessa asemassa, heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, kuka heitä hoitaa.
Luvut parempia kuin influenssarokotteen kanssa
Ongelma on Koukkarin mukaan, ettei työnantajalla ole selvää kuvaa siitä, kuinka moni työntekijöistä on rokotteensa ottanut. Koukkari pitää kuitenkin Kainuun soten henkilöstön rokotustilannetta varsin hyvänä. Työterveyshuollon tietojen mukaan lääkäreistä ja hoitajista kaksi annosta on ottanut 76 prosenttia. Muun henkilöstön lukema on 57 prosenttia.
Moni on kuitenkin ottanut rokotteensa esimerkiksi pop up -rokotuspisteellä, eivätkä nämä luvut näy työterveyshuollon tilastoissa.
– Lukema ei varmasti ole sata prosenttia, mutta olen vakuuttunut, että ykkösrokotteen osalta ollaan 90 prosentin tasossa ja kakkosen osalta 80 prosentissa. Lohduttavaa on, että luvut ovat parempia kuin koskaan influenssarokotteen kanssa.
Terveydenhuollosta ei ole rokotuspoliisiksi
Myös Vaasassa terveydenhuoltohenkilöstön rokotustilanne on kohtalaisen hyvä, näkee johtava ylilääkäri ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Heikki Kaukoranta. Silti kaupungissa on ollut joitakin tilanteita, joissa rokottamaton terveydenhuollon työntekijä on tuonut koronatartunnan työpaikalleen.
– Onneksemme näistä ei ole tullut jatkotartuntoja. Tartunnat on todettu hyvissä ajoin ja ryhdytty rivakoihin toimenpiteisiin. Silti ne ovat tuoneet paljon mielipahaa karanteenien myötä. Henkilöstön riittävyyden suhteen on tullut ongelmia ja omaisten vierailuja on jouduttu rajoittamaan.
Kaukoranta pitää hankalana sitä, ettei työnantajalla ole tietoa siitä, ketkä ovat ottaneet rokotteen. Työterveyshuolto pystyy tuottamaan tiedon siitä, kuinka moni työntekijöistä on ottanut rokotteen, mutta yksiköittäin tietoa ei saada.
– Tieto tulee oikeastaan vasta sitten, kun osastolla on altistus ja tartunnanjäljittäjät tekevät selvityksen. Niissä tapauksissa henkilöstöstä on löytynyt yksittäisiä rokottamattomia, ei hirveän suurta määrää.
Kaukoranta ei kannata pakkorokotuksia edes sote-henkilöstölle, mutta jonkinlainen koko kansaan kohdistuva rokotusvelvoite olisi tarpeen. Sanktioida sitä ei kuitenkaan kannattaisi, sillä terveydenhuollolla ei ole resursseja ryhtyä rokotuspoliisiksi.
– Jonkin sortin ryhtiliike tarvittaisiin. Suositusten tie on nähty. Se johtaa siihen, että rokotekattavuudessa jäädään 80 prosentin tavoitteen alle. Ja riittääkö sekään, kun se kattaa vain yli 12-vuotiaat ja lapsiryhmät ovat virusten leviämiselle oikea paratiisi?
Hus kiinnittää erityishuomion opiskelijoihin
Husissa on luotu jo useita vuosia sitten influenssarokotuskattavuuden seurantaa varten järjestelmä, josta saadaan yksiköittäin ja ammattiryhmittäin tiedot siitä, kuinka moni työntekijä on ottanut rokotteen. Nyt samaa Navitas-rokotuslomakkeen pohjalle rakennettua järjestelmää käytetään myös koronarokotusten seurantaan.
– Kyseessä on tietosuojattu järjestelmä. Henkilö itse kirjaa työterveyshuollon tai osaston rokotuspisteellä järjestelmään oman henkilötunnuksensa, joka yhdistyy työyksikköön ja ammattiryhmään, kertoo Husin infektiolääkäri, apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen.
Myös kuntien rokotuspisteillä käyneitä työntekijöitä pyydetään huolehtimaan rokotustietonsa tietosuojatusti järjestelmään. Ruotsalaisen käsityksen mukaan suurin osa on tämän muistanut tehdä.
Järjestelmä ei kerro yksilöiden rokotustietoja, vaan tiedot on anonymisoitu.
Husin erikoissairaanhoidossa kaikkien työssä olevien työtekijöiden ensimmäisen koronarokotuksen kattavuus on yli 95 prosenttia ja toisen 86 prosenttia. Ruotsalainen uskoo, että toisen rokotteen kohdalta puuttuu vielä tietoja, ja henkilöstöä muistutetaan tiedottein ja intranetissä kunnassa otetun rokoteannoksen kirjaamisesta. Kolmannen rokoteannoksen on saanut vajaa 3300 husilaista.
Lääkäreiden ensimmäisen ja toisen koronarokoteannoksen kattavuus on yli 95 prosenttia ja hoitajien ensimmäisen annoksen yli 95 prosenttia ja toisen annoksen 94 prosenttia.
– Erityishuomiota kiinnitetään siihen, että harjoittelujaksolle tulevilla opiskelijoilla on koronarokotukset kunnossa, Ruotsalainen kertoo.
Sairaalaan tuleville potilaille lähetetään kotiin kirje, jossa suositellaan sekä influenssa- että koronarokotusten ottamista. Jos rokote on ottamatta, sairaalassa autetaan esimerkiksi ajanvarauksessa kunnan rokotuspisteelle. Tietyissä yksiköissä myös rokotetaan mahdollisuuksien mukaan.
Ruotsalainen toivoo, että sosiaali- ja terveydenhuollossa saadaan pikaisesti koronarokotukset tartuntatautilain rokotuspykälään 48, tai koronapassia laajennetaan työpaikoille. Tällöin myös harjoittelujaksolle tulevien opiskelijoiden rokotustausta pystyttäisiin paremmin varmistamaan.
