Terveydenhuollon johto kaipaa sisäilmaoireilevien hoitoon lisää keinoja
Lisäresursseja tarvitaan jatkohoidolle ja kuntoutukselle perusterveydenhuollossa.
Sisäilmaan liitetyn oireilun hoitoon ja oireilevien tukeen toivotaan terveydenhuollossa lisää keinoja. Kuntoutusta on heikosti tarjolla, eikä Kelan tukemaan kuntoutukseen pääse ilman sairausdiagnoosia. Näin näkevät keuhkoterveysjärjestö Filha ry:n haastattelemat terveyskeskusten johtajat ja erikoissairaanhoidon keuhkoylilääkärit.
Filha teki jatkohaastatteluja syksyllä 2020 tekemäänsä sisäympäristössä oireilevien hoito- ja palvelupolkuselvitykseen. Haastateltavia oli nyt seitsemän.
Erityisen ongelmallisina haastateltavat kokivat tilanteet, joissa kliinisissä tutkimuksissa ei löydetä poikkeavaa tai oireilu jatkuu tietyssä rakennuksessa korjausten jälkeenkin. Potilaan oireilu on näissä tilanteissa usein vaikeaa ja rajoittaa hänen toimintakykyään.
Vaikeasti oireilevien potilaiden hoito- ja tukikeinoja on hajanaisesti tiedossa ja heidän tilanteensa helpottaminen koetaan vaikeaksi. Avuksi toivotaan selkeitä, määriteltyjä toimintatapoja haastaviin tilanteisiin, joita terveydenhuollossa kohdataan kohtalaisen harvoin. Tilannekuva on tällä hetkellä epätyydyttävä: oireilun taustalta ei aina löydy sairautta tai diagnoosia, eikä siten spesifistä hoitoa, tukea tai kuntoutusta.
Sote-uudistuksen vuoksi nyt on aika toimia
Haastateltavat kaipasivat lisää resursseja, jotta voitaisiin turvata sisäilmaoireilijoiden hoidon ja hoitokontaktien jatkuvuus sekä tutkimuskierteestä eroon pääsy. Erityisesti lisäresursseja tarvitaan jatkohoidon ja kuntoutuksen järjestämiselle perusterveydenhuoltoon.
Moniammatillisuutta halutaan hyödyntää kuntoutuksessa entistä paremmin.
– Oireilevien hoidon ja kuntoutuksen parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä. Sote-uudistuksen vuoksi nyt on oikea hetki toimia. Myös digikuntoutus tarjoaa uusia mahdollisuuksia, sanoo Filha ry:n pääsihteeri, professori Tuula Vasankari tiedotteessa.
Toisaalta lääketieteellinen hoito, oireilun selvittely ja potilaan ohjaus eteenpäin toimivat haastateltujen mielestä hyvin. Empaattista suhtautumista sekä potilaan tilanteen ja oireiden validointia pidettiin tärkeänä lähtökohtana hyvän lääketieteellisen käytännön lisäksi.
Haastateltavat arvioivat, että sisäilmaoireiluun liittyvät potilaskäynnit ovat melko harvinaisia ja saattavat ilmetä aaltoillen.
