Terveyden monet edistäjät
Sote-uudistuksessa terveyden edistäminen kuuluu sekä hyvinvointialueelle että kunnille. Niiltä edellytetään yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa.
– Jos ennaltaehkäisyyn ei panosteta, sammutetaan vain tulipaloja, sanoo Maarit Varjonen-Toivonen.
Maarit Varjonen-Toivonen on ylilääkäri Pirkanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikössä, ja tällä hetkellä suurin osa työstä on hyvinvointialueen valmistelua.
Mutta ennen kuin mennään siihen, palataan hetkeksi aikaan, jolloin hän teki kliinistä työtä.
Hän työskenteli silloisen Etelä-Pirkanmaan terveydenhuollon kuntayhtymän Urjalan terveysasemalla.
UKK-Instituutti oli lanseerannut liikuntareseptit. Varjonen-Toivonen piti ideaa hyvänä ja halusi ottaa liikuntareseptit käyttöön.
– Minulla ei ollut käsitystä, mitä kunnan alueella on tarjolla. Liikuntareseptit jäivät sen takia ihan liian vähälle käytölle, hän muistelee.
Tämä kokemus on ollut mielessä hyvinvointialueen valmistelutyössä. Varjonen-Toivonen vetää Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa eli PirSotessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön toiminnallista muutosta.
Hän vetää myös Pirkanmaan väliaikaisen valmistelutoimielimen yhdyspintajaostossa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön yhdyspintarakenteiden valmistelua.
Yhdyspintoja on paljon. Sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on sekä kuntien että hyvinvointialueiden vastuulla. Niiden pitää toimia keskenään yhteistyössä, ja niiltä edellytetään lisäksi yhteistyötä muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Elintapaohjausta on vaikea kirjata
Yksi tämän vuoden ponnistuksista on ollut tulevan Pirkanmaan hyvinvointialueen 23 kunnan nykyisen elintapaohjauksen tarjonnan kokoaminen: Millaisia liikuntamahdollisuuksia, ryhmätoimintaa tai esimerkiksi ravitsemusneuvontaa kunkin kunnan alueella on tarjolla.
Tieto kootaan yhteen paikkaan, josta sitä voivat hyödyntää sekä terveydenhuollon ammattilaiset että asukkaat. Juuri tällaiselle palvelulle Varjonen-Toivosella olisi ollut käyttöä aiemmassa työssään.
Kehitteillä on myös malli alueellisen elintapaohjauksen palvelupoluksi.
Haasteena tosin on, että elintapaohjauksen kirjaaminen potilastietojärjestelmiin ei onnistu niin, että tieto olisi käytettävissä kehittämiseen ja johtamiseen.
Alueella on useita erilaisia järjestelmiä, joissa kaikissa kirjaamiset pitää tehdä moneen kohtaan. Se koetaan työlääksi.
– Isoin haaste on yhtenäistää elintapaohjausten kirjauskäytäntöjä, Varjonen-Toivonen sanoo.
– Mitä ei ole kirjattu, sitä ei ole myöskään tehty.
Haastetta tuo sekin, että valmistelua pitää tehdä ilman päätöksiä hyvinvointialueen rakenteista. Rakenteet päättää aikanaan aluevaltuusto.
Kolmas haaste on aikapula.
– Lievästi sanottuna on kiire. Meillä ei ole kuin vuosi aikaa.
Vaalit tulossa
Hyvinvointialueet käynnistyvät vuoden 2023 alusta.
Tammikuussa pidetään hyvinvointialueiden asioista päättävien valtuustojen ensimmäiset vaalit.
Mikä merkitys vaalituloksella on?
– Poliittiset tuulet vaikuttavat siihen, minkälainen hyvinvointialueen rakenne on ja miten ennaltaehkäiseviin palveluihin resursoidaan. Siihen aluevaltuustolla on suuri päätäntävalta.
Jos ennaltaehkäisyyn ei panosteta, sitten vaan, Varjonen-Toivosen sanoin, "sammutetaan tulipaloja".
Kuten tunnettua, tämä on myös kustannuskysymys. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat investointi tulevaisuuteen, ja hyöty tulee pitkällä tähtäimellä kalliiden korjaavien palveluiden pienempänä tarpeena.
