Tamperelainen tekonivelsairaala Coxa aloitti toimintansa syyskuussa. Uudessa osakeyhtiöpohjaisessa sairaalassa hoidetaan tästä lähtien kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen tekonivelleikkaukset. Yksi Coxan omistajista, saksalainen Wittgensteiner Kliniken AG käy parhaillaan Suomessa neuvotteluja Coxan mallin mukaisista muista sairaaloista.

Tampereen yliopistollisen sairaalan tuntumaan rakennettu Coxa on sekä omistussuhteiltaan että toimintamalliltaan Suomessa poikkeuksellinen. Sairaalassa keskitytään pelkästään tekonivelkirurgiaan, ja vaikka sairaalan omistavat pääasiassa kunnat, on yhtiön rahoituksessa vahvasti mukana yksityinen ja vieläpä ulkomainen pääoma. Coxan kolme suurinta omistajaa ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 35 prosentilla, Tampereen kaupunki 20 prosentilla ja saksalainen sairaalayhtiö Wittgensteiner Kliniken AG niin ikään 20 prosentilla Loppuomistus jakaantuu Invalidisäätiön sairaala Ortonin, Mäntän, Valkeakosken ja Vammalan kaupunkien sekä Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien kuntayhtymien kesken.

Jo parisataa leikkausta

Coxan toiminta alkoi syyskuussa ja sen vihkiäisiä vietettiin lokakuun loppupuolella. Vihkiäisiin mennessä sairaalassa oli ehditty leikata 180 potilasta. Heistä valtaosa oli kuntien lähettämiä potilaita. Coxassa hoidetaan kuitenkin myös itse maksavia asiakkaita, joita jo hoidetuista 180:sta potilaasta oli ollut neljä, kaksi heistä norjalaisia. Coxan lääkärit saavat käyttää sairaalaa yksityisvastaanottoihin virka-ajan ulkopuolella. Sairaalan hoitohenkilökunta tekee virka-ajan ulkopuoliset leikkaukset ylityönä. Hoitotyön johtajan Tuula Rantalan mukaan tavoitteena on, ettei ylimääräisiä leikkauksia olisi enempää kuin yksi päivässä

Tarjouskisan voittaja

Coxa hoitaa kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekonivelleikkaukset ainakin vuoteen 2004 saakka. Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen tähdensi, että Coxa sai leikkaukset tarjouskilpailussa tekemänsä edullisimman tarjouksen perusteella. Coxan johtava ylilääkäri Matti Lehto kertoo, että asetetuissa hintatavoitteissa on pysytty.

- Tähän mennessä leikkaukset on tehty samaan hintaan tai vähän edullisemmin kuin TAYS:ssä, Lehto totesi. Vuoden loppuun mennessä Coxassa tehdään noin 450-500 tekonivelleikkausta. Kokonaisen vuoden leikkaustavoite on näin sairaalan alkutaipaleella 1 200-1 400 leikkausta, mikä merkitsee noin 200:aa toimenpidettä lääkäriä kohden vuodessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtavan ylilääkärin Ossi Auvisen mukaan piirin alueella jonottaa tekonivelleikkaukseen noin 750 potilasta. Tarkoitus ei kuitenkaan edes ole, että jono coxattaisiin olemattomiin.

- Tilanne on hyvä, kun saamme jonon pudotettua noin 200-300 henkeen. Silloin meille jää vielä kunnollinen järjestelyjono, Auvinen selitti. Koko maassa tekonivelleikkauksia tehdään nykyisellään noin 10 000. Lähivuosina leikkaustarpeen arvellaan lisääntyvän nopeasti. Coxassa tähän on varauduttu: leikkausmäärä voidaan nostaa yli 2 000:n ottamalla käyttöön nykyisen kolmen sijasta talon kaikki viisi leikkaussalia

Osa ortopediaa loppuu TAYS:sta

Coxan 60 hengen henkilöstöstä kymmenen on ortopedeja. Uuden sairaalan lääkärit ovat siirtyneet Coxaan Tampereen ja Pirkanmaan alueen muista sairaaloista, ja kaikilla on jo entuudestaan runsaasti kokemusta tekonivelkirurgiasta. Lehdon mukaan kaikki lääkärit ovat myös kunnostautuneet alueen tutkimustyössä.

Kun lääkärit pääsevät nyt keskittymään erikoisosaamiseensa, uskotaan esimerkiksi tekonivelten uusintaleikkausten tarpeen vähenevän selvästi. Tällä hetkellä Suomessa uusintaleikkaukseen joudutaan jopa 15-20 prosentissa tapauksia ennen kuin kymmenen vuotta tekonivelleikkauksesta on kulunut. Luku, jossa näkyvät varsinkin lonkkaleikkaukset, on kansainvälisesti verrattuna korkea.

- Osaamisen puutteista johtuviin turhiin uusintaleikkauksiin menee voimavaroja yhtä paljon kuin yli tuhanteen ensileikkaukseen. Meillä ei ole varaa tällaiseen tuhlaukseen puhumattakaan potilaille aiheutetuista turhista kärsimyksistä, jotka olisivat vältettävissä, kommentoi Coxan käyttöön vihkinyt sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho.

Coxa lopettaa osan tekonivelkirurgiasta muun muassa Tampereen yliopistollisesta sairaalasta. Ossi Auvisen mukaan TAYS:ssa ja muissa sairaanhoitopiirin sairaaloissa hoidetaan kuitenkin edelleen lonkkamurtumia puolitekonivelkirurgialla. Jos lonkkansa murtaneella potilaalla kuitenkin on jo tekonivel, ja leikkaus on tarpeen, se tehdään Coxassa.

Leikkausten liukuhihna?

Coxan toimenkuva on tiukka ja riisuttu, maallikosta jopa tehdasmaisen tehokas. Sairaala tuottaa vain lonkka- ja polvitekonivelleikkauksia sekä olka- ja kyynär- ja nilkkatekonivelleikkauksia esimerkiksi reumapotilaille. Operaatioista noin 70 prosentin on kaavailtu olevan ensileikkauksia, parinkymmenen prosentin uusintaleikkauksia ja loput olisivat muita tekonivelkirurgisia erikoisleikkauksia. Potilas viipyy Coxassa vain 3-6 päivää. Jatkohoitajia ovat erikseen sovitut sairaalat ja terveyskeskukset. Coxassa ei ole mitään tavallisen sairaalakoneiston oheispalveluita, vaan ne ostetaan TAYS:sta. Ostossa ovat muun muassa apteekki- ja laboratoriopalvelut, ruoka- ja vaatehuolto, arkistointipalvelut ja potilaskertomusten säilytys.

Matti Lehto vakuuttaa, että ortopedeille työskentelyolot ovat ihanteelliset. Vaaraa, että nämä kyllästyisivät tekemään yhtä ja samaa, ei ole.

- Tämä on ortopedian kiehtova ja palkitseva ala, jossa asioita opitaan koko ajan tekemään paremmin ja paremmin, Lehto suitsutti. Coxassa muuttuukin käytännöksi ortopedien toive siitä, että tekonivelkirurgia erotettaisiin virallisesti ortopedian erikoisalaksi. Matti Lehto muistuttaa lisäksi, että leikkausten ohessa Coxassa tehdään runsaasti sekä tutkimus-, kehitys- että opetustyötä.

Seuraajia on tuloillaan

Coxa saattaa saada seuraajia piankin. Coxan saksalaisen omistajan Wittgensteiner Kliniken AG:n (WKA) edustaja Uwe Preusker kertoi sairaalayhtiönsä käyvän parhaillaan Suomessa neuvotteluita Coxan mallin mukaisista muista sairaaloista. Missä ja minne yksiköitä on kaavailtu, sitä Preusker ei voinut paljastaa. WKA on yksi Saksan suurista sairaalayhtiöistä. Siihen kuuluu 13 akuuttisairaalaa ja 20 erikoissairaalaa, joista suurin osa on Saksassa.

Suomen ohessa yhtiöllä on yhteistyöhankkeita Tsekissä ja Puolassa. WKA työllistää 6 000 työntekijää ja sen liikevaihto on runsaat 227 miljoonaa euroa. Suomen terveydenhuollon markkinoista WKA kiinnostui täkäläisen hoitokapasiteetin vajauksen takia, Preusker kertoi. Vajauksesta kielivät hoitojonot, jotka talouskielessä ovat merkki tyydyttämättömästä kysynnästä.

- Ihmiset eivät hyväksyä pitkiä jonoja, ja kuten tiedämme, jonot ovat paljon kalliimpi vaihtoehto kuin oikea-aikainen hoito, Preusker muotoili.

Sitä, kuinka lupaava bisnes suomalaiset jonot saksalaisyhtiölle ovat, Preusker ei valottanut. Hän totesi vain, että Suomen kaltaisessa maassa, jos terveydenhuolto on pääosin julkista, nimenomaan Coxan kaltainen yksityisen ja julkisen pääoman liitto on oivallinen toimintamalli. Coxalle ei ole asetettu tiukkoja taloustavoitteita, mutta ensimmäisinä vuosina sairaalan pitäisi kannattaa itse itsensä. Sairaalan talousjohtajan Lasse Kärjen mukaan Coxan liikevaihdon odotetaan nousevan ensi vuonna noin 11-12 miljoonaan euroon.