Taysissa on ollut muutamia koronapositiivisia synnyttäjiä
Taysiin ei ole toistaiseksi tullut koronapositiivisten synnyttäjien huippua, jota pelättiin.
Tays on selvinnyt koronan kaikista aalloista todella hyvin verrattuna esimerkiksi Husiin, jossa koronapositiivisia synnyttäjiä on ollut paljon, kertoo Taysin naistentautien ja synnytysten apulaisylilääkäri Outi Palomäki. Taysissa on ollut muutamia koronapositiivisia synnyttäjiä. Pari viikkoa sitten heitä oli sairaalassa samanaikaisesti kolme.
Koronaepidemian neljännen aallon huippu näyttäisi olevan Pirkanmaalla väistymässä, ja rokotustietoisuus väestössä on parantunut. Siksi on oletettavaa, että myös koronapositiivisten odottajien ja synnyttäjien määrä vähenee.
– Meille ei ainakaan toistaiseksi ole tullut sellaista koronapositiivisten synnyttäjien huippua, jota pelkäsimme.
Hoito infektio-osastolla
Palomäki ryhmittelee koronapositiiviset synnyttäjät kahteen joukkoon. Osalla heistä koronainfektio on niin vaikea, että he joutuvat infektio- tai teho-osastoille.
– Heistä tarvitaan synnytyslääkärin kannanotto siihen, miten vauva ja äiti voivat ja pitääkö raskaus purkaa.
Toiset odottajat puolestaan sairastavat koronainfektion kotonaan. Kun he tulevat synnyttämään, erityistoimia vaaditaan. Riskinä on ollut tämän ryhmän kasvaminen, koska lievät koronataudit ovat vakavaa tautimuotoa yleisempiä ja rokottamattomia on paljon.
– Tämä ryhmä vie resurssejamme, koska potilaat pitää eristää ja hoitaa erityisin suojavarustuksin sekä synnytyksen että sen jälkeisen hoidon ajan.
Taysissa sairaalahoitoa vaativat raskaana olevat ja synnyttäjät on hoidettu infektio-osastolla. Teho-osastolle heitä ei ole joutunut.
Keittokirjatyyppiset hoito-ohjeet
Palomäki on juuri päivittänyt ohjeet siitä, kuinka koronapositiivisten synnyttäjien kanssa toimitaan. Ohjeiden tekeminen aloitettiin nollasta keväällä 2020.
Tarkka protokolla määrittelee, mihin huoneeseen potilas ohjataan sairaalaan saapuessa ja millaisia suojaimia henkilökunta käyttää. Kaikki mahdolliset hoitotoimenpiteet pyritään siirtämään karanteenin jälkeiseen aikaan.
Jos on päivystyksellistä hoitoa vaativa ongelma raskaudessa tai synnytys alkamassa, potilaita pyydetään tulemaan yksikköön, jossa heitä ollaan hissiaulassa vastassa.
– Potilaat ohjataan suoraan huoneeseen, jossa he ovat hoidon tai synnytyksen ajan eristyksissä. Henkilökunta menee huoneeseen aina suojavarustuksissa. Erikoismaskien, visiirien ja takkien pukeminen vie paljon aikaamme.
Odottajien koronarokotusten etenemisestä ei tietoa
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on suositellut, että raskaana olevat ottaisivat koronavirusrokotuksen. Odottajien koronarokotusten etenemisestä ei ole THL:ssä tilastotietoa. Ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että rokotusrekisteriin tarvittaisiin tiedot siitä, kuka on raskaana ja kuka ei. Näitä tietoja ei tule THL:ään automaattisesti osana rokotustietoja, vaan ne pitää etsiä eri rekisterien yhdistämisen kautta.
Toisessa ja varsinkin kolmannessa raskauskolmanneksessa on riski saada vakava koronavirusinfektio. Vaikeaan tautimuotoon sairastuneilla on myös 2–3-kertainen riski ennenaikaiseen synnytykseen.
– Vakavan koronavirusinfektion riskiä lisää, jos odottajalla on diabetes, korkea verenpaine, sydänsairaus, astma tai jokin immunologinen perustauti. Myös yli 35 vuoden ikä ja ylipaino, painoindeksi yli 30, kasvattavat riskiä, kertoo Nohynek.
Kansainvälisesti on havaittu, että niin ikään etnisellä taustalla on merkitystä raskaana olevan riskiin saada vaikea koronavirusinfektio.
– Britanniassa varsinkin mustilla ja aasialaistaustaisilla odottajilla on suuremmat riskit. Nämä havainnot saattavat liittyä elinolosuhteisiin ja asumistiheyteen sekä viruksen määrään verrattuna kantaväestöön.
