Suomi Areena: Tiedolla ja yhteistyöllä kohti järkevää lääkehoitoa
Tieto on valttia, kun pyritään kohti rationaalista lääkehoitoa. Toinen tärkeä asia on eri toimijoiden välinen yhteistyö.
Tiedonkulkua pitää parantaa ja eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä tiivistää, jotta lääkehoidosta saadaan rationaalisempaa.
Tästä vallitsi yksimielisyys Apteekkariliiton järjestämässä keskustelussa Porin Suomi Areenassa.
Keskusteluun osallistuivat kansanedustaja Sari Raassina (kok.), Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi, Lääkäriliiton puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju ja Apteekkariliiton puheenjohtaja Marja Ritala.
Rationaalinen lääkehoito on kirjattu tavoitteeksi hallitusohjelmaan. Sen avulla toivotaan saatavan myös säästöjä. Mutta mitä pitäisi tehdä?
Marjo Parkkila-Harjun mukaan lääkäri tarvitsee enemmän tietoa.
- Tarvitaan ajantasaista tietoa mikä on potilaan lääkitys, miten sitä on viime aikoina muutettu. Lääkitystieto pitäisi pystyä yhdenmukaistamaan.
Hän työskentelee perusterveydenhuollon lääkärinä.
- On valitettavaa, että potilaita kohdatessa aika menee tiedon penkomiseen, Parkkila-Harju sanoi.
Tämä edellytys myös sille, että turhat lääkitykset pystytään purkamaan pois.
Apteekkariliiton Marja Ritala myötäili Parkkila-Harjua.
– Meillä on osin hyvätkin tietojärjestelmät. Ne eivät kuitenkaan tue sitä, kun ihminen liikkuu erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja edelleen apteekkiin tai kotisairaanhoitoon. Tuntuu että tietoa enemmän katoaa, kuin uutta tietoa syntyy, Ritala sanoi.
Miksi lääke on määrätty?
Kansanedustaja Sari Raassina toivoo, että potilaalla olisi lääkelista, jossa olisivat lueteltuina hänen käyttämänsä lääkkeet ja se, mihin mikäkin lääke on tarkoitettu. Lääkelista voisi olla potilaan älypuhelimessa ja vaikka vain paperilla.
Siviilityössään syöpätautien erikoislääkärinä Raassina nähnyt paljon tilanteita, joissa kukaan ei tiedä miksi jokin lääke on potilaalle määrätty. Tilanne on hankala, kun lääkekuormaa pitäisi purkaa.
Käyttämättä jääneistä lääkkeistä koteihin kertyvän lääkejätteen määrä on valtava. Siihen sisältyy myös suuri säästöpotentiaali.
- Lääkehoito pitää myös muistaa lopettaa: osa lääkehoidosta on tehotonta tai turhaa. Vaihtoja pitää muistaa välillä tehdä, sanoi ylijohtaja Sinikka Rajaniemi Fimeasta.
Raassina huomautti, että kriittisin aika lääkkeen vaikuttavuuden arviointiin on sen aloitus.
Parkkila-Harju muistutti, että lääkkeiden hinnoittelu ja korvausjärjestelmä vaikuttaa siihen, miten lääkkeitä valitaan määrättäessä. Isompi pakkauskoko voi olla halvempi kuin pienempi aloituspakkaus.
Vielä opittavaa lääkehoidon arvioinnissa
Potilaiden lääkehoitojen kokonaisarviointeja tekemällä voidaan vaikuttaa paljon lääkehoidon rationalisointiin.
– Kunpa saisimme integroitua lääkehoidon arvioinnin kaikille niille, jotka käyttävät useampia lääkkeitä, toivoi Apteekkariliiton Ritala.
Lääkehoidon kokonaisarvioinnissa on vielä paljon opittavaa. Ritala pohti, että mahdollisesti se olisi hyödyllisintä juuri eläkkeelle jääville, kun tähän saakka se on tehty usein iäkkäämmille.
- Voisimme saada tuloksia, joiden vaikutus kestää pitempään. Näin arvioinnin tekeminen olisi vaikuttavampaa.
Pitäisikö lääkehoidon kokonaisarvioinnin olla säännöllinen osa monia lääkkeitä käyttävien potilaiden lääkehoitoa?
- Ehdottomasti. Meillä ei pitäisi olla varaa vaikuttamattomiin menetelmiin verovaroin, sanoi Raassina.
Uusimisesta paneutumiseen
Reseptien voimassaoloaika pitenee kahteen vuoteen. Marjo Parkkila-Harju ottaa muutoksen tyytyväisenä vastaan. Tämä vapauttaa resursseja terveyskeskuksissa siihen, että potilaan lääkitykseen todella paneudutaan.
On paljon lääkkeitä, joita potilas käyttää lopun ikänsä.
– Kontrollikäynnit pitäisi voida järjestää potilaiden yksilöllisen tarpeen mukaan, eikä sitoa reseptin uusimiseen, kuten nykyisin on, Parkkila-Harju sanoi.
– Viimeistään tässä vaiheessa on äärimmäisen tärkeää, että arvioidaan lääkehoidon todellinen tarve, sanoi Fimean ylijohtaja Sinikka Rajaniemi.
Ottaisiko perusterveydenhuolto kopin?
Jollakin taholla pitäisi olla kokonaisvastuu monisairaista potilaista. Sari Raassina odottaa, että sote-uudistuksen myötä tämä asia saataisiin kuntoon.
Perusterveydenhuollon lääkärinä työskentelevä Parkkila-Harju näkee työssään seuraukset, kun potilaan hoito pirstoutuu monelle taholle.
– Itse olisin valmis ottamaan kopin. Toivottavasti perusterveydenhuollosta tulee niin vahvistettu ja toimiva, että potilaan kotipesä olisi perusterveydenhuollossa, joka voisi pitää melkein kaikki potilaan hoitoon liittyvät langat käsissään, Parkkila-Harju sanoi.
– Kunpa saisimme potilaan kiinnitettyä yhteen hoitopaikkaan, josta käsin hän sukkuloisi hoidossa eri yksiköissä. Lääkitystäkin pystyttäisiin arvioimaan säännöllisesti yhdessä ammattilaisten kanssa.
Hyvä vai paha itsehoito?
Itsehoitolääkkeiden valikoima on laajentunut viime vuosina jonkin verran. Parkkila-Harju on siihen tyytyväinen.
– On todella hyvä asia, että jokakeväinen juttu, allergialääkkeet on vapautettu niin laajasti. Niitä käyttävät perusterveet ihmiset kuuriluontoisesti ja niistä tulee harvoin isoja ongelmia, Parkkila-Harju sanoi.
Tässäkin kohtaa lääkekorvausasioissa olisi mietittävää, sillä perusterveydenhuollossa nähdään ihmisten hakevan reseptejä itsehoitolääkkeisiin, koska reseptillä lääkkeet saa halvemmalla.
Tiedonkulussakin olisi parannettavaa: Parkkila-Harju kertoi, etteivät lääkärit saa mistään tietoa siitä, mitkä lääkkeet ovat vapautuneet itsehoitoon. Usein potilaat tietävät sen paremmin.
– Neuvonta itsehoitolääkehyllyllä on tärkeää. Asiakasta ei tulisi päästää tulehduskipu- tai särkylääkehyllylle ilman, että vieressä on farmaseutti kysymässä mihin mihin lääkettä on tarkoitus käyttää ja kuka sitä käyttää, Ritala sanoi.
Itsehoitolääkkeet ovat lääkkeitä siinä missä reseptilääkkeet.
– Kun potilaan hoitokokonaisuutta tarkastellaan, siinä pitää huomioida myös itsehoitolääkkeet. Olen pohtinut kovasti miten tämä asia hoituisi, jos itsehoitolääkkeet olisivat päivittäistavarakaupassa, sanoi Fimean Rajaniemi.
Kansanedustaja Raassina kertoi olevansa ensimmäistä kertaa elämässään työyhteisössä, jossa terveydenhuollon osaaminen ei ole keskiössä. Hän on huolissaan siitä, että valveutuneetkin ihmiset usein kuvittelevat käsikauppalääkkeiden olevan haitattomia.
Yhteistyöllä kohti tuloksia
Lääkehoidon järkeistämisessä eri ammattiryhmien ja tahojen välinen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Se onkin viime vuosina lisääntynyt.
– Saumaton yhteistyö eri ammattilaisten kesken on äärimmäisen tärkeää jatkossakin, sanoi Parkkila-Harju.
Rajaniemi korosti yhteistyön merkitystä säästöjen aikaansaamisessa.
– Jos yhteistyö ei lähde toimimaan, säästöt haetaan jotenkin muuten, hän varoitti.
Ritala kertoi, että apteekkien ja terveyskeskusten välinen yhteistyö on jo vanhastaan toimivaa. Yhteistyö sairaaloiden kanssa vaatisi parempaa tiedonkulkua, paikallinen jotta apteekki osaisi esimerkiksi varustautua oikeilla lääkkeillä, kun potilas kotiutuu sairaalasta.
Kuva: Anne Seppänen