Suomen Akatemia linjaa terveyden tutkimusta uusiksi
Suomen Akatemian nykyisen terveyden tutkimuksen toimikunnan kausi päättyy vuodenvaihteessa. Kolme vuotta toimikuntaa luotsannut puheenjohtaja, professori Eero Vuorio listaa nyt alan mahdollisuuksia ja karikkoja.– Akatemian toimikunnista terveyden tutkimus on ala, joka lähettää eniten suomalaistutkijoita ulkomaille postdoc-vaiheessa. Tämänkin ansiosta meillä on lääketieteessä hyvin koulutettu, kansainvälisesti toimiva ja näkyvä tutkijakunta, Vuorio kiittelee.
– Meillä tehdään luovaa ja poikkitieteellistä tutkimusta, joka voi johtaa myös kaupallisiin sovellutuksiin. Tätä arvostetaan yhteiskunnallisesti, vaikkei MOT-ohjelma siitä pidäkään, Vuorio heittää.
Terveyden tutkimuksen kokonaispotti on 185,3 miljoonaa markkaa, josta valtaosan, 124,2, lohkaisee biolääketieteellinen tutkimus. Toiseksi suurin kliininen tutkimus saa 31,8 miljoonaa markkaa.
– Tulevaisuudessa täytyy jollain tavalla ratkaista kliinisen tutkimuksen alueella lääkärin ja tutkijan työn yhdistäminen. Anna-Mari Rankin johtama toimikuntahan on saanut nyt työnsä päätökseen, ja tulee esittämään keinoja mm. juuri tämän ongelman ratkaisuun, tietää Vuorio. Yksi vaihtoehto voisi olla ns. Hollannin malli, jossa lääketieteen opiskelija asettautuu tavallaan putkeen, jossa valmistuminen, väitös, erikoistuminen, kliininen työ ja tutkimus kulkisivat peräkkäisinä, määrämittaisina jaksoina. Nykyisenkaltainen päällekkäisyys on liian raskas tie.
Tutkijanuran yksi nykyinen notkahduskohta on myös postdoc-vaiheen jälkeinen aika. Moni tuntee putoavansa ulkomailta tullessaan ”tyhjän päälle”. Mennäkö jonkun kannuksensa jo hankkineen professorin isoon tutkimusryhmään vai pyrkiäkö luomaan “omaa uraa”. Varsinkin yliopistoprofessuureja on vähän, joten oman paikan löytäminen voi kunnianhimoiselle tutkijalle olla vaikeaa. Ulla Järvi
