Sote-uudistuksesta saatetaan päättää juhannusviikolla
Eduskunnan sote-valiokunta on erimielinen, mutta puoltaa hyvinvointialueiden perustamista.
Sote-uudistuksen käsittely eteni uuteen vaiheeseen, kun eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi tiistaina mietintönsä.
Valiokunta puoltaa 21 hyvinvointialueen ja 5 yhteistyöalueen perustamista.
Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimesta vastaisi 21 hyvinvointialuetta, Helsingin kaupunki ja HUS-yhtymä.
Valiokunta teki muutosehdotuksia muun muassa hallituksen esitykseen sisältyneeseen virkalääkärivaatimukseen.
Potilaan sairaalaan ottaminen, siihen liittyvä erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi ja alustavan hoitosuunnitelman laatiminen olisivat hyvinvointialueen vastuulla, mutta mainittuja tehtäviä ei määriteltäisi virkalääkärin tehtäviksi.
Valiokunnan ehdottaman muutoksen mukaan hyvinvointialue voi aiottua joustavammin harkita, käyttääkö tehtävässä virkasuhteista lääkäriä tai hammaslääkäriä vai hyvinvointialueeseen työsuhteessa oleva lääkäriä tai hammaslääkäriä. Näitä tehtäviä hyvinvointialue ei kuitenkaan voi antaa yksityisen palveluntuottajan tehtäväksi.
Valiokunnan mielestä hyvinvointialueiden pitää voida hankkia palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta, vaikka laajasti.
Omalle palvelutuotannolle ei pidä asettaa määrällisiä tai prosentuaalisia osuuksia. Sitä on kuitenkin oltava "riittävästi".
Rahoitus huolettaa
Valiokunnan suuret erimielisyydet tulivat esille tiistaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Valiokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho (kok.) suomi puheenvuorossaan uudistusta.
– Sote-uudistuksen tavoitteena on ollut hoitoon pääsyn parantaminen ja rahoituksen turvaaminen väestön kasvaviin palvelutarpeisiin. Tämä uudistus ei vastaa kumpaankaan niistä, hän sanoi puheenvuoronsa aluksi.
Hänen mukaansa eriarvoisuus palveluissa tulee lisääntymään.
Yksi huolenaihe oli kasvukeskusten vähenevä rahoitus, jota myös HUS on pitänyt esillä.
– Näin ison uudistuksen vieminen eteenpäin tietämättä, millä se rahoitetaan, on perustavanlaatuinen ongelma, Laiho sanoi.
Maakuntavero on auki
Rahoitukseen liittyvään maakuntaveroon valiokunta ei ottanut kantaa.
– Maakuntaverotuksesta ei ole eduskunnassa mitään hallituksen esitystä. Siksi me emme voi ottaa siihen kantaa, sanoi valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Markus Lohi (kesk.).
Tänään julkaistuun mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta, toinen kokoomukselta ja toinen perussuomalaisilta.
Yksimielinen valiokunta oli kuitenkin siitä, että uudistukselle on painava tarve.
Sen mukaan nykyinen pirstaleinen palvelurakenne ei pysty enää vastaamaan väestön palvelutarpeeseen yhdenvertaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti.
Laki voimaan heinäkuussa
Esitykseen liittyvien lakien on määrä tulla voimaan porrastetusti siten, että osa tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2021, osa 1. maaliskuuta 2022 uusien aluevaltuustojen aloittaessa toimintansa ja viimeiset vuoden 2023 alussa. Esitykseen liittyisi myös siirtymäaikoja. Ensimmäiset maakuntavaalit on määrä pitää alkuvuonna 2022.
Uudistuksen voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2021. Esitys etenee nyt eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. Ensimmäinen käsittely alkaa keskiviikkona. Toinen käsittely on määrä pitää ensi viikolla.
– Silloin eduskunta lopullisesti päättää tämän sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön pohjalta, hyväksytäänkö sosiaali- ja terveysuudistus, Lohi sanoi.
