Sote koettelee lääkärin juridista asemaa
Osa hoitoratkaisuista uhkaa muuttua hallintopäätöksiksi. Niistä voisi valittaa oikeuteen.
Onko lääkärin hoitopäätös julkisen vallan käyttöä?
Kysymys on noussut esiin, kun hallituksen sote-pakettia on ehditty tutkia tarkemmin. Seuraukset ovat merkittäviä. Hallintopäätökset ovat valituskelpoisia. Lääkäri saattaisi muutoksen jälkeen löytää itsensä oikeudesta, jossa hoidon oikeellisuuden ratkaisee tuomari.
Uusien tulkintojen mukaan tämä saattaisi olla sote-lakien hyväksymisen jälkeen mahdollista julkisin varoin rahoitetussa erikoissairaanhoidossa.
Lakiehdotukseen kuuluu myös vaatimus, jonka mukaan hoitopäätöksiä saisi julkisessa erikoissairaanhoidossa tehdä vain virkalääkäri. Virkalääkäri haluttaisiin ikään kuin valvomaan päätösten oikeellisuutta ja kustannuksia.
Perusteluita ovat erikoissairaanhoidon kalleus ja perustuslaki.
Kohteina olisivat hoidontarpeen arviointi, hoitoonottopäätökset ja hoitoratkaisut.
Kummastus laajaa
Yksityisiä tuottajia edustava Hyvinvointiala Hali järjesti perjantaina webinaarin pohtimaan seurauksia.
Kummastelu oli laajaa.
– Ei kliininen potilastyö voi olla julkisen vallan käyttöä. Se on niin sanottua tosiasiallista hallintotoimintaa, josta ei pidä olla valitusoikeutta tuomioistuimiin, sanoi Lääkäriliiton johtaja Heikki Pärnänen.
HUS:n hallintojohtaja Lauri Tanner oli samoilla linjoilla.
– Potilasvahinkoihin on Suomessa jo toimivat ratkaisut. Arvio hoidon hyvyydestä on parempi jättää tuomioistuinten sijasta lääkäreille, hän ilmaisi.
Tanner kehottikin suhtautumaan äärimmäisen vakavasti korkeimman hallinto-oikeuden ilmaisemiin huoliin. KHO on arvioinut, että esityksen perustelut julkisen hallintotehtävän alan laajentamisesta eivät ole oikeudellisesti kestäviä.
Potilaalle ei hyötyjä
Potilaalle tai järjestelmälle ehdotuksista ei löydetty hyötyjä, joten ne tulkittiin poliittisiksi.
Erikoissairaanhoito on kallista, mutta kustannukset arvioidaan perusterveydenhuollossa ennen lähetteen tekoa ja lääkärin toimia ohjaavat ylilääkärit sekä toimipaikan ohjeet.
– Eikö tämä riitä, Lääkäriliiton Pärnänen ihmetteli.
Käytännössä virkalääkärivelvoite lisäisi töitä ja rajoittaisi hyvinvointialueiden mahdollisuuksia käyttää yksityisiä palveluntuottajia. Velvoite koskisi myös julkisen puolen omaa tuotantoa julkisomisteisissa yhtiöissä, kuten Pirkanmaan Coxassa ja Sydänsairaalassa.
– Soten ei pitäisi rajoittaa hyvinvointialueen mahdollisuuksia järjestää palvelujaan kuten järkeväksi näkee, Pärnänen sanoi.
Terveystalon julkisten palvelujen ylilääkäri Petja Orre huomautti, että virkalääkärivelvoitteen perusteluihin on piilotettu ajatus, että lääkäri tekisi eri päätöksiä sen mukaan, onko työnantaja hyvinvointialue, osuuskunta vai yksityinen yritys.
Lääkärintyön juridisoituminen saattaisi johtaa myös varman päälle -ajatteluun ja sitä kautta ylihoitoon, Orre arvioi.
20 vuotta takapakkia
Webinaaria keskusteluttivat myös yksityisen palvelutuotannon uudet rajoitukset. Hyvinvointialue voisi vain täydentää omaa tuotantoaan. Kiellettyä ulkoa osto olisi esimerkiksi erikoissairaanhoidon päivystyksessä ja neuvolapalveluissa.
Hyvinvointialan johtaja Hanna-Maija Kause katsoi terveydenhuollon siirtyvän 20 vuotta taaksepäin.
– Vaatimus perustuu edellisen uudistuksen huolille. Pelättiin julkisten palveluiden siirtyvän valinnanvapauden myötä yksityisille.
– Uudessa mallissa tätä huolta ei ole. Ehdotus heikentää järjestäjää juuri kun on opittu käyttämään yksityisen puolen ketteryyttä ja innovointia, hän sanoi.
Eduskunta voi vielä muuttaa
Marinin hallitus antoi sote-ehdotuksensa eduskunnalle joulukuun alussa.
Eduskunta voi tehdä ehdotuksiin vielä muutoksia. Perustuslakivaliokunta antanee lausuntonsa huhti-toukokuussa, minkä jälkeen lait etenevät sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.
Suomen on lakien myötä syntymässä 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyvät kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät.
Lait tulisivat voimaan porrastetusti, osa heinäkuussa 2021 ja viimeiset tammikuussa 2023.
