Automaattinen veriviljelymenetelmä löysi huomattavasti enemmän taudinaiheuttajia kuin aiemmin käytössä ollut manuaalinen menetelmä.

Solunsalpaajat eivät juuri estä taudinaiheuttajien kasvua akuuttia myeloista leukemiaa sairastavien aikuispotilaiden veressä.

Tämä käy ilmi LL Urpo Kinnusen väitöstutkimuksesta, jossa selvitettiin solunsalpaajien vaikutusta veriviljelytuloksiin ja verrattiin vanhaa, manuaalista veriviljelymenetelmää nykyaikaiseen automatisoituun veriviljelymenetelmään. Automaattinen veriviljelymenetelmä löysi huomattavasti enemmän taudinaiheuttajia kuin aiemmin käytössä ollut manuaalinen veriviljelymenetelmä.

Perussairaudella eli leukemialla oli yhteyksiä infektioiden määrään ja ennusteeseen. Niiltä potilailta, joiden sairaus saatiin hallintaan, löydettiin verestä enemmän taudinaiheuttajia kuin niiltä, joiden sairaus jatkui aktiivisena. Toisaalta remissiossa olevien potilaiden infektioon liittyvä kuolemanriski oli pienempi kuin niillä, joilla leukemia säilyi aktiivisena.

Huomattava osa leukemiapotilaista kuolee sairauteen tai siihen liittyviin infektioihin. Yksi pelätyimmistä leukemiapotilaan infektioista on infektio, missä potilaan veressä lisääntyy bakteereita tai sieniä. Leukemiaan annettava solunsalpaajahoito voi altistaa infektioille.

Kun leukemiapotilas tulee kuumeiseksi, hänestä otetaan veriviljely ja hänelle aloitetaan antibioottihoito. Veriviljelyllä löydetyn taudinaiheuttajan laadun ja ominaisuuksien mukaan voidaan arvioida ja muuttaa aloitettua hoitoa. On epäilty, että kaikki veressä lisääntyvät taudinaiheuttajat eivät tule esiin viljelyssä ja esitetty, että leukemian hoitoon käytetyt solunsalpaajat estävät taudinaiheuttajien kasvua.

Väitöstutkimus "Blood culture findings during neutropenia in adult patients with acute myeloid leukaemia - The influence of the phase of the disease, chemotherapy and the blood culture systems" tarkastetaan Oulun yliopistossa 19.11.

Kuva: Pixmac