Siun soten terveyskeskuslääkäreille yksi päivä viikossa itsensä kehittämiseen

Pohjois-Karjalassa kokeillaan uutta mallia terveyskeskusten kiinnostavuuden lisäämiseksi.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote aloittaa poikkeuksellisen työskentelymallin terveyskeskuslääkäreille. Lääkärin työviikosta vapautetaan yksi työpäivä itsensä kehittämiselle.

Siun sote tarjoaa perusterveydenhuoltoon viittä erilaista urapolkua, joista lääkäri voi valita itseään kiinnostavan kokonaisuuden.

– Osallistuminen on vapaaehtoista, mutta pyrimme tekemään sisällöistä sellaisia, että ne kiinnostaisivat mahdollisimman monia, kertoo kehittäjäylilääkäri Kristian Taipale.

Urapolut ovat laajan ammattitaidon kliinikko, kehittäjälääkäri, lääkärikouluttaja- ja ohjaaja, tutkijalääkäri ja lääkärijohtaja. Erityisesti lääkärijohtajan urapolku on Taipaleen mielestä kiinnostava.

– Johtamistehtäviin päädytään usein ilman pidempää valmistautumista avoimen johtajapestin sattuessa kohdalle. Terveydenhuollossa ei ole ollut yleisesti tarjolla nuorellekin lääkärille suunnattua polkua kliinisestä työstä kohti johtajana toimimista, sanoo Taipale.

Johtajapolulla yhdistetään koulutusta, mentorointia sekä perehtymistä hallintoon ja johtajan työhön käytännössä.

Taipale arvelee, että kliinikko tulee olemaan poluista suosituin. Ajatuksena on, että lääkäri voi syventää osaamistaan omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan.

– Jos terveyskeskuslääkäri haluaa esimerkiksi oppia hoitamaan ihotauteja tosi hyvin, pystytään käyttämään aikaa opiskeluun ja toteuttamaan vierailuja erikoissairaanhoidonklinikkaan.

Palettia suunnitellaan yhdessä koulutusylilääkärin kanssa. Päivittäistä toimintaa pyörittämään rekrytoidaan koordinaattori.

Hallinnan tunne takaisin

Uuden työskentelymallin avulla pyritään palauttamaan terveyskeskuslääkärille hallinnan tunne.

– Terveyskeskustyöstä on tullut todella vaativaa. Resurssit ovat vähentyneet, ja uusia tehtäviä on tullut erikoissairaanhoidosta. Yhteistyö eri sektoreiden kanssa tiivistyy, ja uusia sisältöjä tulee jatkuvasti. Kun samaan aikaan päivittäinen kliininen työ on hektistä, hallinnan tunne meinaa karata, selittää Taipale.

Lisäksi tavoitteena on kulttuurinmuutos. Varaamalla aikaa muuhunkin kuin kliiniseen työhön, halutaan luoda yhdessä tekemisen kulttuuria perusterveydenhuoltoon ja lisätä terveyskeskusten kiinnostavuutta työpaikkoina.

– On kiinnostavaa nähdä, miten tämä vaikuttaa laajemmin kulttuuriin perusterveydenhuollossa. Se on iso kenttä, mutta lähdetään pala kerrallaan tuomaan muutosta.