Sikiön verenkierron uudelleenjakautuminen ei turvaa pikkukeskosen normaalia aivojen kasvua
Ultraäänitutkimuksella saadaan aivojen sivukammioiden koko mitattua vähintään yhtä tarkasti kuin aivojen magneettitutkimuksella, toteaa LL Jonna Maunu väitöstutkimuksessaan.
Raskauden aikainen hapenpuute lisää sikiön verenvirtausta aivoissa, jotta aivojen hapensaanti saataisiin turvattua. LL Jonna Maunun väitöstutkimus osoitti, että sikiön verenkierron uudelleenjakautuminen ei riitä turvaamaan pikkukeskosen normaalia aivojen kasvua.
Sikiöaikainen poikkeava verenvirtauksen lisääntyminen aivoihin samanaikaisesti heikentyneen napavaltimovirtauksen kanssa johti siihen, että aivojen kokonaistilavuus jäi pienemmäksi verrattuna niihin pikkukeskosiin, joilla kyseiset virtaukset pysyivät normaaleina.
Maunu osoitti, ettei keskosen aivovaurio lisää vauvan itkuisuutta tai vaikuta vuorokausirytmin kehittymiseen. Terveisiin täysiaikaisiin lapsiin verrattuna pikkukeskoset kitisivät useammin ja heitä pidettiin enemmän sylissä 5 kuukauden korjatussa iässä, mutta itkun tai kitinän kokonaismäärä ei eronnut keskosten ja täysiaikaisina syntyneiden välillä. Sylissä pitäminen saattaa lyhentää itkun tai kitinän kestoa.
Ultraäänitutkimuksella saadaan aivojen sivukammioiden koko mitattua vähintään yhtä tarkasti kuin aivojen magneettitutkimuksella. Aivojen sivukammioiden suurenemiseen liittyy muiden aivolöydösten riski ja riski pienempiin aivo-osien tilavuuksiin lasketussa ajassa. Mikäli aivojen sivukammiot ovat poikkeavasti laajentuneet ultraäänitutkimuksessa lasketussa ajassa, voidaan tulosten perusteella suositella aivojen magneettitutkimusta muiden löydösten etsimiseksi. Jos aivojen sivukammioiden laajentumiseen liittyy jokin muu aivovaurio, on kehitysriski kahden vuoden korjatussa iässä suurentunut.
LL Jonna Maunu väitöstutkimus Pikkukeskosen vaurioherkät aivot - havaintoja PIPARI-tutkimuksesta tarkastetaan 5.11.2010 Turun yliopistossa.
Kuva: Pixmac