Siirtyvätkö terveysasemat pyörien päälle?

Liikkuvat terveyspalvelut ovat entistä enemmän tulevaisuuden juttu, uskoo Eksoten ­palvelupäällikkö Satu Simolin.

Etelä-Karjalassa Eksoten alueella kiertää Mallu-auto. Se on sairaanhoitajan liikkuva vastaanotto, jossa tehdään myös koululaisten hammastarkastukset. Alueella kulkee myös liikkuva laboratorio, Malla-auto.

Palvelupäällikkö Satu Simolin uskoo, että liikkuvat terveyspalvelut ovat tulevaisuuden juttu.

– Uskon, että hyvinvointialueilla mietitään entistä enemmän, miten pysyttäisiin hoitamaan asiat liikkuvina palveluina. Syrjäkylille on vaikeaa saada lääkäreitä. Kannattaako aina sijoittaa rakennuksiin? Sitäkin mietitään monissa paikoissa, hän sanoo.

Kun Ylämaan terveysasema lakkautettiin, Mallu ja Malla pystyivät korjaamaan katoavia lähipalveluita.

– Ensin tuli vastustusta, kun ei ollut totuttu menemään autoon, mutta nyt on ollut ihan tyytyväistä porukkaa.

Mallu-auto alkoi liikennöidä vuonna 2010, ja ajatuksena oli tavoittaa haja-asutusalueiden asukkaita, joiden on hankala tulla terveysasemille. Autosta on etäyhteys lääkärille Teamsin välityksellä.

– Ensimmäinen versio oli vanhempi matkailuauto, seuraava oli hieman paranneltu, ja nyt liikkuu nelivetoauto.

Työskentely autossa vaatii työntekijältä tietynlaista asennetta.

– Tämä ei sovi kaikille. Vaatii sen, että uskallat olla yksin kylillä tekemässä ja selviät ison pakettiauton kanssa.

Pyörillä liikkuvat palvelut osa palettia

Liikkuvat terveyspalvelut lisääntyvät tulevaisuudessa, arvelee myös lääkintöneuvos Taina Mäntyranta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Ei ole mitään ehdotonta, että niitä täytyisi olla, mutta ajatuksena on se, että palveluja tuotaisiin mahdollisimman lähelle ihmisiä. Näistä on saatu usein positiivisia kokemuksia, ja ihmiset ovat tykänneet.

Uudet hyvinvointialueet joutuvat miettimään omaa palveluverkkoaan ja sitä, missä ylipäätään on toimipisteitä tai terveyskeskuksia ja miten ne ovat auki. Se, miten paljon liikkuvia palveluja kullakin alueella toimii, on Mäntyrannan mukaan hyvinvointialueiden oma asia.

– Näkisin, että pyörillä liikkuvat palvelut ovat yksi osa palettia ja niitä on syytä kehittää.

Esimerkkejä liikkuvista terveyspalveluista löytyy ympäri Suomea, ja niissä kulkee tyypillisesti hoitaja. Mäntyranta ei näe itsetarkoituksena jatkossakaan sitä, että lääkäri kulkisi mukana, mutta joillain alueilla sekin voisi olla järkevää.

– Tähän liittyy myös henkilöstön halukkuus.

Mäntyranta ei kuitenkaan usko, että pyörillä oleva palvelu voisi kokonaan korvata fyysistä terveysasemaa. Esimerkiksi pientoimenpiteitä ei oikein voi tehdä hygieniaturvallisesti autossa.

– Jos jokin palvelupiste on pakko sulkea, liikkuvat palvelut voisivat toimia korvaavina. Mutta ei niin päin, että liikkuvien palvelujen takia jokin suljetaan.

Diabetespotilaita seulotaan vaunussa

Liikkuva silmätutkimusyksikkö Silmo on tuonut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen potilaille tasavertaisen pääsyn silmänpohjakuvauksiin, joilla seulotaan diabeettista retinopatiaa. Valokuvaaja ja sairaanhoitaja kiertävät alueen kunnat kerran vuodessa asuntovaunun kokoisella erikoisvarustellulla vaunulla.

Ennen seulonta toteutui hyvin vaihtelevasti. Osassa kuntia kuvat otti diabeteshoitaja, osassa firma, osassa silmälääkäri.

– Oli kaikenlaista viritystä. Nyt viedään tutkimus potilaan luokse eikä odoteta, että iäkkäät ja monesti huonokuntoiset potilaat tulisivat meille sairaalaan kuvattavaksi tai että se onnistuisi terveyskeskuksessa, kertoo Silmon vastuulääkäri, ylilääkäri Nina Hautala.

Silmosta on suora etäyhteys sairaalaan ja hoitaja pääsee sähköisiin sairauskertomuksiin ja kuva-arkistoihin. Lääkäriin saa tarvittaessa yhteyden puhelimella.

Vuodesta 2006 toimineen vaunun tulokset ovat olleet hyviä: seulontojen kattavuus on ollut yli 90 prosenttia. Kun toiminta on sairaanhoitopiirin omaa, väliportaiden viiveet ovat poistuneet.

– Saattoi mennä pahimmillaan useita kuukausia, että potilas pääsi hoitoon. Nyt tulokset eivät jää pyörimään, vaan niihin reagoidaan nopeasti.

Viiden Silmon toimintavuoden jälkeen näkövammautumiset olivat vähentyneet alueella lähes 90 prosenttia. Muihin sairaanhoitopiireihin verrattuna väheneminen oli kolminkertaista.

Oma liikkuva seulontayksikkö helpottaa sitä, että potilaita voidaan laittaa seurantaan muualle kuin poliklinikalle.

– Tämä vähentää painetta erikoissairaanhoidossa. Voidaan olla varmoja, että saadaan riittävän hyväkuntoiset kuvat ajallaan.

Liikkuva arviointi vähensi päivystyskäyntejä

Kymenlaaksossa aloitettiin kotisairaalan liikkuva arviointi koronan keskellä. Kokemukset ovat olleet jo niin hyviä, että palvelua on laajennettu koko alueelle ja ympärivuorokautiseksi. Johtajaylilääkäri Marja-Liisa Mäntymaa uskoo, että palvelua tullaan entisestään laajentamaan.

Liikkuva arviointi on tällä hetkellä suunnattu ikääntyneille, jotka asuvat palveluasumisyksiköissä tai ovat kotihoidon piirissä. Henkilöautolla kulkevalla sairaanhoitajalla on mahdollisuus tehdä lähidiagnostiikkaa, kuten ottaa pika-crp, mitata peruselintoiminnot ja konsultoida lääkäriä. Usein ei tarvitse lähteä päivystykseen.

– Päivystysympäristössä käy usein niin, että potilas lähtee osastokierrokselle, mikä ei lisää toimintakykyä ja kuntoutuksen mahdollisuudet ovat heikommat. Arvihoitajan avulla tarpeeton ja päivystyksiä ruuhkauttava sairaalakäynti voidaan välttää.

Liikkuvien palveluiden kohdalla pitää Mäntymaan mielestä miettiä, saako niillä hyötyä verrattuna perinteiseen vastaanottoon.

– Onko se, että palvelu viedään lähemmäs, niin arvokas asia, että siitä kannattaa maksaa? Jos sillä pystytään vähentämään tai korvaamaan laitospalveluita, silloin se yleensä kannattaa.

Kiinnostusta ulkomaita myöten

Liikkuvia hyvinvointipalveluita muutama vuosi sitten tarkastelleen suomalaistutkimuksen Liikkuvat hyvinvointipalvelut – kehittämisen edellytykset ja haasteet tulokset olivat varsin myönteisiä. Tutkimuksen mukaan liikkuvilla ratkaisuilla voitaisiin vastata erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin muuntuvasti ja joustavasti. Ne nähtiin mahdollisuutena turvata lähipalveluiden tarjonta tasa-arvoisesti myös haja-asutusalueilla asuville kuntalaisille.

Kehittämisen edellytyksenä ja haasteina pidettiin liikkuvien hyvinvointipalvelujen suunnittelua, tiedottamista, toiminnan johtamista, työskentelyä liikkuvissa yksiköissä ja toiminnan kustannustehokkuutta. Tutkimus julkaistiin Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden 4. numerossa vuonna 2017.

Eksoten Satu Simolin kertoo, että Mallu-auto ja Malla-auto ovat herättäneet kiinnostusta ulkomaita myöten ja niitä on käyty katsomassa Ranskasta ja Pietarista. Myös useista Suomen sairaanhoitopiireistä on vierailtu.

– Kunnat joutuvat aika tiukille. Saadaanko joka päivä lääkäri kylille, vai voidaanko asia hoitaa muulla tavalla, esimerkiksi etälääkäripalveluina tai liikkuvina palveluina? Uskon, että monessa paikassa mietitään tätä nyt.