Myös rintasyöpäseulontojen alueelliset erot ovat pieniä.

Lääkärilehdessä referoitiin viime viikolla norjalaistutkimusta, jonka mukaan seulontamammografia vähentää rintasyöpäkuolemia vähemmän kuin on tähän asti arvioitu (SLL 43/2010, s. 3483). Voiko tällä tutkimustuloksella olla vaikutusta Suomen seulontakäytäntöihin, STM:n seulontatyöryhmän varapuheenjohtaja Marjukka Mäkelä Finohtasta?

– Norjalainen tutkimus oli hyvä. On vaikea erotella, mikä on seulontojen, mikä hoitojen kehittymisen tai vaikkapa hormonikorvaushoitojen vaikutus rintasyöpäkuolleisuuteen. Norjassa joillain alueilla on tehty tutkimusaikana 1996–2005 seulontoja ja joillain ei. Lisäksi tietoja on verrattu historialliseen kontrolliryhmään. Niinpä siellä on voitu erotella muiden tekijöiden kuin seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen.

– Suomessa seulontoja arvioidaan systemaattisesti ja uusi evidenssi otetaan huomioon. Seulontatyöryhmän listassa on yli 60 erilaista seulontaa, joista kerätään jatkuvasti uutta tietoa. Rintasyöpäseulonta ei ole kiireellisimmin uudelleenarvioitavien listalla, seulontajärjestelmä toimii tällä hetkellä hyvin. Seulottavia ikä- ja riskiryhmiä ja seulontatiheyttä pohditaan kuitenkin jatkuvasti. Poliittiseen päätöksentekoon seulontojen toteuttamisesta liittyy aina myös arvovalintoja.

Alueelliset erot ovat pieniä

Onko suomalainen seulontajärjestelmä riittävän luotettava, joukkorekisterin johtaja Nea Malila Syöpäjärjestöistä?

– Rintasyöpäseulonnan vaikutuksista keskustellaan edelleen maailmalla. Monissa Euroopan maissakaan ei ole järjestelmällistä väestötason seulontaohjelmaa. Niissä maissa, joissa seulonta on käynnistetty, ohjelma on useimmiten aloitettu ilman vertailuryhmää, koska on ajateltu, että seulonnan hyödyt ovat ilmeiset satunnaistettujen kokeiden perusteella. Suomessa seulonnat käynnistettiin vuonna 1987 asteittain satunnaistamalla syntymäkohortit niin, että seulontaohjelman vaikutuksia ja vaikuttavuutta voitiin tutkia samaan tapaan kuin nyt Norjassa.

– Norjalaistutkimuksen tulokset ovat linjassa aiemman tiedon kanssa. Tutkimuksen seuranta-aika on tosin lyhyt, eikä tutkimus perustu henkilötason tietoon seulonnoista vaan väestö- ja syöpätilastoihin eri alueilla.

– Suomessa rintasyöpäseulontaa on kehitetty koko ajan. Viimeksi, vuonna 2007, nostettiin seulonnan yläikärajaa 69 ikävuoteen. Tällä hetkellä ei ole paineita muuttaa rintasyöpäseulontajärjestelmää.

– FT Tytti Sarkealan väitöskirjassa vuodelta 2008 selvitettiin seulonnan alueellisia eroja. Tuon tutkimuksen mukaan pieniä eroja on esimerkiksi siinä, miten paljon naisia ohjataan jatkotutkimuksiin. Eroilla ei kuitenkaan näytä olevan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen.

Hertta Vierula
Kuva: Pixmac