Schengen-sopimuksesta luparuljanssi terveyskeskuksille?

Artikla edellyttää kotimaan viranomaiselta hankittua lupaa viedä toiseen Schengen-maahan huumausaineiksi luokiteltuja sekä psykotrooppisia lääkkeitä. Tällaisia lääkeaineitahan ovat mm. morfiini, metadoni, amfetamiini sekä voimakkaat kipulääkkeet että eräät uni- ja rauhoittavat lääkkeet. Lupa on voimassa vain 30 päivää. Se pitää näyttää tullitarkastukseen jouduttaessa; ilman lupaa mukana olevat lääkkeet takavarikoidaan. Mitään muita seuraamuksia luvattomuudesta ei matkustajalle aiheudu. EU:n alueella matkustajan saa tarkastaa vain perustelluista syistä.

– Nyt on suomalaisen omassa harkinnassa, hankkiiko lääkkeilleen kuljetusluvan vai ei, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen stm:stä. Hän on valmistellut lupamenettelyn käytännön järjestelyjä kuultuaan asiasta parisen viikkoa sitten.

– Lähdemme siitä, että luvan myöntää paikallinen terveyskeskus, jossa määritellään, kenen allekirjoituksella lupa vahvistetaan, totesi Järvinen tämän viikon tiistaina. Lopullinen sopiminen oli vielä tuolloin tekemättä, joten lupakaavakkeet maan jokaiseen terveyskeskukseen tuskin sunnuntaiksi ehtivät. Kuljetuslupaa ei kuitenkaan voi myöntää se lääkäri, joka on reseptin potilaalleen kirjoittanut. Yllättikö Schengenin sopimuksen määräys suomalaisviranomaiset?

Sisäasiainministeriön hallitusneuvos Pekka Järviö sanoo, että kohta on toki ollut tiedossa vuosikaudet. Yllättävää oli se, miten tunnollisesti muut EU-pohjoismaat päättivät ryhtyä artiklaa tulkitsemaan. Ruotsissa asiaa valmisteltiin pitkään ja luotiin varsin monimutkainen luvanhakumenettely, jossa lääkärin lausunnon jälkeen luvan myöntää viikon sisällä Ruotsin Läkemedelsverket, eli paikallinen Lääkelaitos. Lisäksi kansalaisia muistutetaan ottamaan selvää, mitkä lääkkeet hänen kohdemaassaan vaativat luvan, koska lääkeaineluettelo vaihtelee maittain. Ruotsissakin luvanvaraisia lääkkeitä on toista sataa.

– Käytännössä tämä kuljetuslupa-artikla on kuollut pykälä, huomauttaa Pekka Järviö sisäasiainministeriöstä. Esimerkiksi Saksassa Schengen-sopimuksen aikana lupia on myönnetty vuosittain noin sata. Pykälästä ei siis juurikaan piitata Euroopassa.

– Ongelmaksi asia tuli, kun mukaan liittyivät Unionin ”mallioppilaat”, Pekka Järviö sanoo.

Ulla Järvi