Sateenkaarilääkärit kohtaavat syrjintää

Ihmisoikeusaktivisti Sakris Kupila on joutunut kuulemaan hyvin henkilökohtaisia, ­asiattomia ja intiimielämään liittyviä kommentteja.

Sakris Kupila on tottunut ­tunnustelemaan uudessa ­työyhteisössä, onko se turvallinen paikka.

Sakris Kupila on kohdannut syrjintää lääkärin työssä.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien lääkäreiden kokemaa syrjintää on selvitetty vain vähän. Ilmiö on kuitenkin olemassa, tietää lääketieteen opiskelija, ihmisoikeusaktivisti ja Setan puheenjohtaja Sakris Kupila. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva Kupila on itse kohdannut syrjintää lääkärin työssä ja opinnoissa sekä saanut yhteydenottoja muilta sateenkaarivähemmistöihin kuuluvilta kollegoilta, jotka ovat kokeneet syrjintää.

– Kun aloitin lääketieteen opinnot vuonna 2015, minulle kävi selväksi, että monet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat eivät olleet kovin avoimia suuntautumisestaan, koska pelkäsivät yhteisön reaktiota.

Hän tietää monia erityisesti sukupuolivähemmistöön kuuluvia lääkäreitä, jotka miettivät, voivatko he ikinä olla hyväksyttyjä työyhteisön jäseninä ja lääkäreinä.

– Moni on aika yksin siinä ja kokee, että heillä ei ole lääkispiirissä ketään, kenelle puhua.

Syrjintää selvitettiin liitossa

Lääkäriliitto selvitti vuoden 2019 työhyvinvointikyselyssä seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää. 1,2 prosenttia vastaajista oli havainnut syrjintää omassa organisaatiossaan ja 2 prosenttia oli itse kokenut sitä. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää selvitettiin Lääkäriliitossa. Sukupuoli-identiteettiin liittyvää syrjintää ei ole kysytty.

– Otimme 2019 tutkimukseen mukaan kysymyksiä työpaikoilla esiintyvästä syrjinnästä eri muodoissaan, ja tässä yhteydessä on kysymys myös seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvästä syrjinnästä, kertoo tutkija Peppiina Saastamoinen Lääkäriliitosta.

– Kysymys siitä, onko itse kokenut syrjintää liittyen seksuaaliseen suuntautumiseen, ei oikein skaalaudu mihinkään, koska emme tiedä paljonko vähemmistöjen edustajia on lääkärikunnassa.

Kupilan mukaan löyhästi voi sanoa, että ainakin noin 10 prosenttia ihmisistä olisi muita kuin heteroita.

– Näistä siis noin viidennes olisi kokenut syrjintää. Se on iso osa, mutta linjassa yleisesti työelämän syrjintään liittyvien tutkimusten kanssa, huomauttaa Kupila.

Britannian Lääkäriliiton tekemä tutkimus seksuaalivähemmistöön kuuluvien lääkärien kohtaamasta syrjinnässä julkisessa terveydenhuollossa vuodelta 2016 kertoo, että valtaosa vastaajista, 70 prosenttia, on kokenut kiusaamista tai syrjintää työpaikalla. Yleisimmin vähemmistöön kuuluvista tehtiin oletuksia heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella tai he eivät kokeneet voivansa puhua yksityiselämästään työpaikalla.

Tungettelevia kysymyksiä

Kupila on kohdannut käytöstä, jossa hänen sopivuuttaan alalle on kyseenalaistettu. Hän on myös joutunut kuulemaan hyvin henkilökohtaisia, asiattomia ja intiimielämään liittyviä kommentteja ja kysymyksiä muilta lääkäreiltä.

– Töissä on tultu kysymään jotain intiimejä yksityiselämään liittyviä kysymyksiä, joita ei kysyttäisi muilta, mutta koska kuulun vähemmistöön, oletetaan, että se on ok.

Hänestä on myös käyty loukkaavaa nettikeskustelua muiden lääkärien keskuudessa. Lisäksi hän on kohdannut epäsuoraa syrjintää.

– Olen kuullut toiselta kollegalta, että toinen kollega on puhunut kauheita asioita potilaasta, joka kuuluu samaan vähemmistöön kuin itse kuulun. Se luo ilmapiirin, että uskallanko mainita, että minulla on vaimo ja johdan Setaa. Tuleeko siitä asia, joka vaikeuttaa töitäni tai tekee olostani tukalan?

Kokemustensa takia Kupila on tottunut tunnustelemaan uudessa työyhteisössä, onko se turvallinen paikka ja mitä voi kahvipöydässä sanoa.

Kupila korostaa, että kun hän puhuu epäkohdista, hän ei puhu kaikista lääkäreistä. Hän kertoo saaneensa tukea kollegoilta, esimerkiksi joku on tullut nykäisemään hihasta ja sanonut, että Kupila tekee arvokasta työtä. Nykyään positiivista palautetta tulee enemmän.

– Etenkin nuoremmilta lääkäreiltä olen saanut tukea. Nuoremmat polvet ovat paljon avoimempia ja lämpimämpiä. Monelle on itsestäänselvyys, että on olemassa moninaisia ihmisiä, kunnioitetaan sateenkaari-ihmisiä tai halutaan oppia lisää esimerkiksi siitä, miten kohdata transsukupuolisia potilaita.

Lailla kielletty

Syrjintä seksuaalisen suuntautumisen perusteella on kielletty yhdenvertaisuuslaissa. Sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun liittyvä syrjintä on kielletty tasa-arvolaissa.

Syrjintää on myös häirintä, jossa käyttäytymisellä luodaan henkilöä halventava tai nöyryyttävä taikka häntä kohtaan uhkaava, vihamielinen tai hyökkäävä ilmapiiri.

Työnantajalla on velvoite puuttua syrjivään käytökseen työpaikalla saatuaan siitä tiedon.

Lääkäriliiton lakimiesten tietoon ei ole tullut juuri lainkaan seksuaaliseen suuntautumiseen tai sukupuoli-identiteettiin liittyviä syrjintätapauksia, kertoo liiton lakimies Hannele Pöyry.

– Jos tämäntyyppisiä epäilyjä tulee työpaikalla, voi ottaa yhteyttä luottamusmieheen tai työsuojeluvaltuutettuun.

Liitto kouluttaa luottamusmiehiä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioihin liittyen. Myös liiton lakimiesneuvontaan voi olla yhteydessä ja kysyä omista oikeuksistaan.

– Yksin ei tule jäädä, vaan tilanne tulee nostaa työyhteisössä esille. Työsuojeluorganisaatio ja luottamusmiehet ovat työntekijän tukena. Liitosta saa juridista apua, Pöyry sanoo.

Syrjimätön tila palvelee kaikkia

Yhteiskunta muuttuu nyt nopeaa tahtia, ja asenneilmapiiri seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan on muuttunut paljon. Myös lääkärikunta tulee eteenpäin, sanoo Kupila. Lääkäriliitto on osallistunut Prideen, ja yliopistoihin on muodostunut lääkisopiskelijoiden perustamia sateenkaarikerhoja esimerkiksi Helsinkiin ja Tampereelle.

Kupila toivoo, että syrjintä tunnistettaisiin nykyistä paremmin ja jos kohtaa syrjintää töissä, tietäisi kehen ottaa yhteyttä. Hän ehdottaa, että töissä voisi olla häirintäyhdyshenkilöitä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman voi tehdä myös pienemmille kuin yli 30 hengen työyhteisöille.

Kupilan mielestä se, että työpaikka on syrjimätön tila, palvelee kaikkia, myös muihin vähemmistöihin kuuluvia.

– Kaikki hyötyvät siitä, että luodaan yhdessä turvallisempia tiloja tai pelisääntöjä. Se parantaa yleisesti työhyvinvointia.