Sairauspoissaoloissa ei merkittävää kasvua
Kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä yleistyivät pitkät sairauspoissaolot.
Koronavuosi ei näytä merkittävästi lisänneen työntekijöiden sairauspoissaoloja, selviää Työterveyslaitoksen, Kevan ja Kelan tutkimus- ja tilastotiedoista. Viime vuonna kuntatyöntekijät olivat poissa töistä oman sairauden takia keskimäärin 16,7 päivää. Työntekijöiden määrä, jotka eivät olleet lainkaan poissa oman sairauden takia, kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen viisi prosenttiyksikköä. Nyt heitä oli 28 prosenttia.
Hoitoalan ammateissa oltiin keskimäärin eniten poissa oman sairauden vuoksi. Koulunkäyntiavustajat, kodinhoitajat, hoitajat ja lähihoitajat, lastenhoitajat, perhepäivähoitajat, hammashoitajat, laitoshuoltajat, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja lastentarhanopettajat olivat poissa keskimäärin 21–29 päivää vuodessa.
Vähäisintä, keskimäärin 6–8 päivää, poissaolo oman sairauden takia oli johtajilla, erityisasiantuntijoilla, taloussihteereillä, tiedottajilla ja opettajilla.
Vuonna 2020 kuntien ja kaupunkien terveysalan henkilöstöllä ovat yleistyneet yli 8 päivän ja 1–3 kuukautta kestävät sairauspoissaolokertymät.
– Koronapandemia on sekä Kunta10-kyselytulosten että näiden sairauspoissaolotilastojen valossa lisännyt työkuormitusta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toisaalta koronapandemia on lisännyt poissaoloja tietyissä ammattiryhmissä myös tiukentuneiden ohjeistusten vuoksi: pienessäkään nuhassa ei ole voinut mennä töihin, ja koronatestitulosten odottelu on voinut pidentää lyhyitä poissaoloja. Meidän tilastossamme 1–3 päivän poissaolojaksot ovat vähentyneet ja tätä pidemmät hieman lisääntyneet, sanoo Kunta10-tutkimuksen johtaja Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.
Alle 30-vuotiaiden kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kasvoivat. Heillä on jo enemmän sairauspoissaoloja kuin 30–50-vuotiailla.
– Tulokset antavat aihetta huoleen nuorten työntekijöiden osalta. Toisaalta nuoret usein työskentelevät ammateissa, joissa sairauspoissaoloja on paljon. On siis vaikeaa erottaa iän ja ammatin vaikutuksia toisistaan, Ervasti sanoo.
Kelan korvaamien sairauspäivärahapäivien määrä väheni viime vuonna. Sairauspäivärahaa maksettiin noin 14,5 miljoonalta päivältä, mikä oli viisi prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Joka kolmannen päivärahapäivän perusteena olivat mielenterveyden häiriöt.
