Läheskään kaikki yksiköt sairaaloissa eivät ole vielä siirtyneet uuden Lääkärisopimuksen ­mukaisiin käytäntöihin.

– Osa siirtyi uusiin käytäntöihin jo syksyllä ja aika monet vuodenvaihteessa, kertoo Lääkäriliiton neuvottelujohtaja Laura Lindholm.

Osassa ratkaisuja ei ole vielä pystytty tekemään, vaikka uusiin malleihin olisi jo pitänyt siirtyä. Ongelmia on erityisesti erikoisaloilla, joilla päivystetään paljon.

– Suurin osa sairaaloista on varmaan tehnyt kaikkensa, mutta kaikissa ei ole resursseja toteuttaa uutta käytäntöä. Paikallisesti joudutaan miettimään hyvin erilaisia vaihtoehtoja, miten uudet määräykset voidaan toteuttaa.

Lääkärin säännöllinen työaika on 38 tuntia ja vartti, ja paljon päivystävillä lääkäreillä voi olla viisikin päivystystä kuukaudessa tuon tuntimäärän päälle, Lindholm muistuttaa.

– Kun niiden väliin pitää järjestää vuorokausilepo ja viikkolepo, tunnit yksinkertaisesti loppuvat kesken. Myös korona on vaikeuttanut tilannetta.

Kaksi poikkeuslupaa

Lääkäriliitto on myöntänyt kaksi päivystysjärjestelyjä koskevaa poikkeuslupaa. Toisen OYS:lle sisätautiklinikkaa varten ja toisen HUS:n Leikkaussalit, teho- ja kivunhoidon tulosyksikölle eli ATeK:lle.

– Pääsyy poikkeuslupiin on se, että OYS ja ATeK eivät pysty noudattamaan vuorokausilepoa koskevia määräyksiä sellaisinaan, Lindholm toteaa.

Poikkeuslupia ei kuitenkaan myönnetä vain sillä perusteella, että vuorokausilepoa on vaikea toteuttaa. Edellytyksenä on, että sairaalassa kokeillaan samalla uutta työaika- ja päivystyspilottimallia, hän korostaa.

Alun perin OYS olisi halunnut yhä noudattaa vanhaa päivystysmalliaan, mutta siihen Lääkäriliitto ja kuntatyönantaja eivät suostuneet.

OYS pilotoi kolmea mallia

Nyt OYS:ssa pilotoidaan poikkeusluvalla kolmea yöpäivystysmallia sisätautien osastopäivystyksessä. Kutakin mallia kokeillaan kaksi kuukautta.

– Ensimmäinen on työaikalain mukainen malli, jossa yöksi päivystämään tuleva on vapaalla päivystystä edeltävän ja seuraavan päivän, kertoo lääkärien pääluottamusmies Jaana Pikkupeura.

Toisessa mallissa osastopäivystyksessä on kaksi yöpäivystäjää, jotka vuorotellen takaavat toisilleen kolmen tunnin lepoajan. Kumpikin voi olla töissä päivystystä edeltävän päivän, ja kumpikin on poissa seuraavan päivän.

Kolmas malli on mukailtu mallista, joka oli OYS:ssa aiemmin käytössä monilla erikoisaloilla. Siinä ilta- ja yöpäivystyksen tekevät eri henkilöt, kuten kahdessa muussakin mallissa, mutta yöpäivystäjiä on vain yksi poiketen toisesta mallista.

– Tavoitteena on, että yöpäivystäjä voisi pitää sopimuksen mukaisen kolmen tunnin lepotauon yöllä, mutta pilotin aikana hyväksytään myös vain puolentoista tunnin yhtäjaksoinen lepoaika, Pikkupeura sanoo.

Alkuperäisessä mallissa kaksi lääkäriä jakaa arkipäivystyksen siten, että kumpikin tekee normaalin työpäivän kello 15.30:een asti, ja toinen jää päivystämään 22:een asti. Toinen lähtee vapaalle, palaa kello 21 päivystämään yöksi ja on seuraavan päivän päivystysvapaalla.

Malli ei kuitenkaan ollut uuden työaikalain eikä Lääkärisopimuksen mukainen, sillä päivävuoron ja yöpäivystyksen väliin jäi liian lyhyt tauko, eikä yöllä ollut juurikaan taukoa.

Iso muutos vaatii sopeutumista

Pikkupeuran mukaan OYS:ssa on noin 20 työpaikkapäivystyspistettä, joita Lääkärisopimus ja työaikalain uudet määräykset koskevat.

– Sisätautien osastopäivystystä lukuun ottamatta ne kaikki hoidetaan Lääkärisopimuksen mukaisesti, hän sanoo.

Osassa päivystyksistä kolmen tunnin lepotauko yöllä toteutuu ilman uusia järjestelyjä, osaan on lisätty yöpäivystäjien määrää, ja muutamissa päivystyksissä yöpäivystäjä on vapaalla päivystystä edeltävän ja seuraavan päivän, Pikkupeura kertoo.

– Uudet käytännöt ovat iso muutos, joka on vaatinut paljon keskustelua ja sopeutumista. On oikeasti järkevää selvittää, miten päivystäminen olisi parasta järjestää.

KYS:ssa malleja on monia

KYS:ssa päivystyksen järjestämisessä kokeillaan useita eri malleja.

– Ne kuitenkin tukeutuvat pitkälle entisiin päivystysvuoroihin, joita on vahvistettu ylimääräisillä päivystäjillä tai vuoroja on lyhennetty, kertoo lääkärien pääluottamusmies Anu Muraja-Murro.

Aivan uudet mallit olisivat vaatineet enemmän päivystäjiä. Jo nykyisiin muutoksiin on haettu 31 uutta vakanssia.

– Kymmenkunta yksikköä on ottanut käyttöön mallin, jossa poiketaan 11 tunnin keskeytymättömän lepoajan pääsäännöstä. Kun päivystys ei ole koko yötä yhtä aktiivista, työpaikkapäivystäjät pystyvät pitämään yöllä kolmen tunnin levon, Muraja-Murro sanoo.

Anestesia-, teho- ja sisätautiklinikoissa taas on lisätty ylimääräinen päivystäjä yöksi. Silloin päivystäjiä on kaksi, ja he takaavat toisilleen kolmen tunnin levon.

– Kirurgian klinikassa viikonloppupäivystysvuorot on puolitettu 12-tuntisiksi. Kääntöpuolena on, että vuoroja tulee tiheämmin.

Neurokirurgian etupäivystys oli aiemmin varallaolopäivystys, mutta Lääkärisopimus edellytti sen muuttamista työpaikkapäivystykseksi suuren aktiivisuuden vuoksi. Tähän tarvittiin ja saatiin uusia virkoja.

Lisäksi muutamassa klinikassa vielä seurataan, kuinka säännönmukaisesti vähintään kolmen tunnin lepo toteutuu.