Sähköinen kansallinen potilasarkisto ja siihen liittyvä sähköinen resepti ovat käytössämme vuonna 2011.

Suomeen rakennetaan parhaillaan kiivasta tahtia terveydenhuollon valtakunnallista tiedonhallintajärjestelmää, johon kuuluvat sähköinen reseptikeskus, sähköinen potilastiedon arkisto ja sähköinen potilaskertomus.

- Yhtään ei aikataulusta aiota tinkiä! jyrähtää kiirettä epäileville kehittämispäällikkö Pentti Itkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Tulevaisuudessa potilastiedot kirjataan jokaisessa hoitoyksikössä sähköisesti yhdenmukaisella rakenteella, potilasasiakirjat allekirjoitetaan sähköisesti ja lähetetään kansalliseen arkistoon. Valtakunnallisesta sähköisestä arkistosta voidaan hakea tietoja sähköisesti eri hoitoyksiköissä ja myös apteekissa, jos potilas antaa siihen suostumuksensa.

Tämä potilaan "jos" on uudistuksen suurimpia kysymysmerkkejä. Ministeriö ja Kela hehkuttavat potilasturvallisuuden huomattavasti paranevan, kun potilaan tiedot ovat tarkistettavissa kaikkialla, missä hän liikkuu ja sattuu sairastumaan. Myös lääkehoito tulee turvallisemmaksi, jos atk-järjestelmä esimerkiksi varoittaa lääkeinteraktioista. Reseptien väärentäminen on sähköisessä järjestelmässä lähes mahdotonta, eikä sama potilas voi haalia esimerkiksi huumavia lääkkeitä suuria määriä, koska kaikki lääkemääräykset voidaan nähdä kaikissa apteekeissa.

Ei liian vaikeita päätöksiä potilaille

Potilaat määräävät itse omien tietojensa käytöstä ja heillä on mahdollisuus myös hyödyntää sähköistä potilastiedon arkistoa. Omia potilas- ja reseptitietojaan voi katsoa turvallisesti internetin välityksellä.

Mutta entä jos potilas kieltää kaikkien tietojensa siirron?

- Sitten hän ei myöskään hyödy sähköisestä arkistosta, sanoo peruspalveluministeri

Paula Risikko

- Tässä kohtaa lääkäreillä ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on nyt suuri vastuu keskustella potilaidensa kanssa tietojen liikkuvuuden tärkeydestä. Lääkärin pitää osata selittää, että on potilaan oman edun mukaista, että tiedot ovat aina käytettävissä. Tämä uudistushan lähtee juuri kansalaisen aseman ja potilasturvallisuuden parantamisesta, vakuuttaa Paula Risikko.

Ministeri kuitenkin huomauttaa, että potilastietojen luovuttamismenettelystä on pystyttävä rakentamaan selkeä ja looginen.

- Jos nyt lääkäreiltä menee hermot monimutkaisten atk-järjestelmien kanssa pelatessa, niin tulevaisuudessa sen ei pitäisi olla potilas, jolta menee hermot pähkäillessä, mitä tietoja millekin taholle pitäisi tai kannattaisi luovuttaa, ministeri Risikko napauttaa.

Tallennusta tallennuksen vuoksi

Mitä sitten talletetaan? Kaikki röntgen- ja TT-kuvat ja kaikki mahdolliset EKG-käyrät?

- Kaikkea potilaasta kertovaa materiaalia ei todellakaan kannata tallettaa. Kevääseen mennessä saataneen valmiiksi asetus, joka ohjeistaa terveydenhuoltoa tallentamisessa.

- Paljon valtaa on hoitavalla lääkärillä ja muilla ammattilaisilla, jotka osallistuvat potilaskertomuksen tuottamiseen. Siinä yhteydessä ratkaistaan, mikä kuvantamistulos on tarpeen säilyttää, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön kehittämispäällikkö Pentti Itkonen.

Turku ja Kotka aloittavat

Jo nyt sähköiset tietojärjestelmät ovat työvälineitä suurimmalle osalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä. Sähköinen potilaskertomus on käytössä lähes jokaisessa terveyskeskuksessa ja sairaalassa.

Myös alueellisia tietojärjestelmäratkaisuja on otettu käyttöön viime vuosina. Sairaanhoitopiireistä kolmella neljästä on sähköinen lähete-palaute-järjestelmä käytössä ja lopuilla joko kokeilussa tai suunnitteilla.

Apteekeista noin kolmasosa käyttää jo reseptien sähköistä suoratoimitusta, kolmasosa pitää yhä kiinni perinteisistä menetelmistä ja kolmasosassa käytetään molempia järjestelmiä.

Sähköisen reseptin käyttöönotto alkaa syksyllä 2008 Turussa ja Kotkassa. Samaan aikaan avataan kansalaisen katseluyhteys omiin jo tallennettuihin tietoihinsa. Käyttöönotto etenee alueittain vuosina 2008-2011. Tavoitteena on, että vuonna 2010 jo puolet resepteistä välitettäisiin sähköisesti.