Asiantuntijapaneeli ehdottaa JAMA:ssa, että syöpä-sanaa vältettäisiin silloin, kun kyseessä on esimerkiksi vasta varhainen esiaste.

Syöpä on sanana pelottava, mutta siitä on samalla tullut myös yleisnimi monille pahanlaatuisille sairauksille. JAMA:ssa julkaistussa asiantuntijapaneelin artikkelissa ehdotetaan, että syöpä-sanan käyttöä kannattaisi rajata koskemaan vain vakavimpia tautimuotoja.

Esimerkeiksi paneeli otti 0-tason rintasyövän, CDIS:n (ductal carcinoma in situ), joka ei välttämättä etene invasiivista hoitoa vaativaksi syöväksi. Toisena esimerkkinä paneeli käyttää eturauhasen koepalasta löytyvää neoplasiaa tai epänormaalia liikakasvua (high grade PIN), josta puhutaan syöpänä.

Tämän kaltaisia löydöksiä kantava ihminen voi ryhtyä käymään läpi rankkoja hoitoja, vaikka seurantakin saattaisi monissa tapauksissa riittää. Ihminen kun kokee olevansa syövän vuoksi kuolemanvaarassa. Tällaiset varhaisen vaiheen löydökset ovat lisääntyneet laajenevien seulontojen vuoksi.

Suomalainen lääkäri ei korvaisi syöpä-sanaa

Duodecim-lehden päätoimittaja, patologian erikoislääkäri Johanna Arola tuntee syöpä-sanan voiman, mutta ei silti hylkäisi syöpä-sanaa pelkän pelon vuoksi.

– Kyllä syöpä pelottaa tulevaisuudessakin, Arola sanoo.

– Oleellisinta on, että potilasta hoitava lääkäri on itse perehtynyt tautiin ja sen ennusteeseen sekä käyttää riittävästi aikaa potilaan informoimiseen.

– On olemassa syövän esiasteita tai tiettyjä pahanlaatuisia kasvaimia, joita syöpä-sanaa kuvaa parhaiten. Toisaalta kasvaintautien tarkemmissa diagnooseissa käytetään nykyään nimiä, jotka eivät kuulosta syövältä. Esimerkiksi neuroendokriiniset tuumorit käyttäytyvät pahanlaatuisesti ja ovat siis syöpiä, Arola huomauttaa.

Syöpä-sanan arkipäiväistymisen tähdättiin muutamia vuosia sitten, jolloin Syöpäjärjestöt kampanjoi syöpä-sanaa toistavilla vaatteilla.

– Pidin kampanjaa hyvänä. On aiheellista muistaa, että vaikka syöpä kalskahtaa pahalta, meillä elää keskuudessamme entistä enemmän syövästä parantuneita. Toisaalta syövän pelko toivottavasti ohjaa ihmisten valintoja järkevään suuntaan ja taudilta joskus vältytään, Johanna Arola muistuttaa.

Ulla Järvi

Kuva: Pixmac