Ryhmä osoittautunut hyväksi hoitomuodoksi
Suomalainen sairastaa ja kärsii perinteisesti yksin. Aivan muutaman viime vuoden aikana on kuitenkin ryhdytty tutkimaan, voitaisiinko sairauden hallintaa ja uusien selviytymiskeinojen käyttämistä oppia ryhmässä. Tulokset ovat olleet rohkaisevia.
LL Sirkku Tulokas väitteli helmikuussa Tampereella diabetesnuorten ongelmanlähtöisestä oppimisesta ryhmässä. Tutkimus on ensimmäinen väestöpohjainen kontrolloitu seurantatutkimus, jossa osoitettiin järjestelmällisellä ohjauksella nuoruusikäisten diabeetikoiden hoitotasapainon paranevan.
Paras tulos saavutettiin nimenomaan ryhmässä tapahtuvalla opiskelulla.
Tulokas sovelsi ongelmalähtöistä oppimismenetelmää, Problem-Based Learning, TAYS:n lasten yksiköstä aikuisten poliklinikalle siirtyvien nuorten diabeetikkojen hoitoon.
Potilaat satunnaistettiin kahteen ryhmään, joista toinen sai ohjausta pienryhmissä ongelmalähtöisellä menetelmällä ja toinen perinteisellä yksilöohjausmenetelmällä.
- Tavanomaisten poliklinikkakäyntien yhteyteen sovitettu pienryhmäohjaus PBL-menetelmällä toimi hyvin ja oli myös taloudellisempaa kuin yksilöohjaus, totesi Tulokas.
Sokeritasapaino ja elämänlaatu paranivat
Kahden vuoden ohjausjakson aikana nuorten diabeetikkojen sokeritasapaino parani ja hoitokäytännöissä tapahtui muutoksia parempaan. Lisäsairaudet etenivät vain vähän.
- Nämä nuoret diabeetikot eivät tutkimuksen lopussa eronneet terveistä samanikäisistä kun verrattiin elämän laatua ja depressiota, Tulokas totesi. Sen sijaan kontrolliryhmä arvioi terveytensä huonommaksi ja ahdistui jonkin verran tutkimuksen aikana.
Kehitysvaiheeseen liittyvä ikätovereihin samaistumisen tarve tuli ilmi Tulokkaan tutkimuksessa.
Nuoruushan on diabeetikoille monella tapaa riskialtista aikaa. Heidän sokeritasapainonsa on usein huono, ja hoidon vaatimukset ovat ristiriidassa ikään liittyvien kehitystavoitteiden kanssa. Nuoruudessa elinikäinen sairaus pitäisi kuitenkin integroida itsenäiseen, omaan elämään. Aiemmissa tutkimuksissa on myös viitteitä siitä, että nuoruuden hoitotasapainolla on merkitystä taudin myöhempään kulkuun.
Sirkku Tulokas korostaa, että tulosten pysyvyyttä täytyy vielä arvioida jatkotutkimuksella, mutta iloitsee silti nyt löydetystä käyttökelpoisesta ja tuloksekkaasta ohjausmenetelmästä diabeetikoiden hoidon ohjaukseen.
Myös masennusta hoidettu ryhmissä
Ryhmämuotoista oppimista ja vaikutuksia sairauksiin on selvitetty myös muualla Suomessa, joskaan ei kontrolloidusti.
Stakes oli vuosina 1996-98 mukana viiden eurooppalaisen maan yhteisprojektissa Depression esiintyvyys ja ennuste Euroopassa. Siinä selvitettiin mm. depression ryhmämuotoisia hoitoja.
- Tutkimushankkeesta sai alkunsa innostus, joka synnytti uudenlaisia hoitokokeiluja Suomessa ja saadut kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä, kertoo Stakesissa aiemmin työskennellyt psykoterapeutti Tarja Koffert.
Koffert korostaa, etteivät masennusryhmät ole psykoterapiaa, vaan niiden luonne on opetuksellinen. Siksi puhutaankin kurssista eikä hoidosta. Kurssille osallistujat opettelevat, kuinka he voivat vaikuttaa omaan mielialaansa. Tavoitteena on hyvin yksinkertaisin keinoin opetella uusia käyttäytymistaitoja sekä tapoja ajatella itsestään.
- Ryhmissä opiskellaan uusien elämäntaitojen teoriaa, joita osallistujat sitten toteuttavat käytännössä kurssin aikana ja sen jälkeen. Tapaamisten väliajoilla tehdään harjoituksia, jotka auttavat ymmärtämään miten osallistuja itse voi vaikuttaa asioidensa kulkuun ja omiin mielialoihinsa, Tarja Koffert selvittää.
Hän korostaa, ettei itseopiskelun painopiste ole menneiden tapahtumien selvittelyssä, vaan katse on eteenpäin. Vastuu hoidon etenemisestä on ihmisellä itsellään.
-Parhaimmillaan masennuksen uusiminen voi estyä ihmisen saadessa työkaluja aktiiviseen itsehoitoon, Koffert huomauttaa.
Ihopotilaitakin on autettu ryhmissä
Depressio on yleistä myös monien somaattisten sairauksien yhteydessä. Elämänmuutokset, kuten työttömyys tai lapsen saaminen, voivat altistaa depressiolle.
Ryhmämuotoista masennuksen hoitoa ja ennaltaehkäisyä on jo kokeiltu mm. kipupotilaille, syöpäpotilaille, päihdeasiakkaille, synnyttäneille äideille, ihotautipotilaille, kuuroille, näkövammaisille, työttömille ja monille muille erityisryhmille.
Tarja Koffertin mukaan ryhmämuotoinen hoito on todettu tehokkaaksi ja myös kustannuksia säästäväksi.
Kulttuurisesti, vaikkakin tiedostamatta, vieroksuttu ja vaikea sairausryhmä ovat ihotautipotilaat.
- Vaikea ihosairaus tekee ihmisestä usein aran ja syrjäänvetäytyvän. Ryhmiin osallistujat ovat huomanneet, etteivät olekaan ongelmiensa kanssa yksin. Itseensä ehkä kielteisesti suhtautuva ihminen on löytänyt kohtalotovereita ja moni solminut pysyviä ystävyyssuhteita, jotka tukevat sairauden kanssa selviämistä, kertoo kokemuksistaan ihotautien erikoislääkäri Leena Koulu TYKS:stä.
