Rutiininomainen tietokonetomografia kuitenkin lisää diagnoosin tarkkuutta ja kirurgisen hoitopäätöksen varmuutta, todetaan väitöstutkimuksessa.

Äkillisen vatsakivun hoito tulee huomattavasti kalliimmaksi, jos vatsan tietokonetomografiakuvaus (TT) tehdään päivystyspoliklinikkakäynnin yhteydessä rutiininomaisesti eikä harkita kuvantamista yksilöllisesti Tiina-Talvikki Lehtimäen väitöstutkimuksen mukaan. Rutiininomainen TT-kuvaus kuitenkin lisää diagnoosin tarkkuutta ja kirurgisen hoitopäätöksen varmuutta.

Lehtimäen väitöstutkimus koostui neljästä osatyöstä, joista kolmessa selvitettiin TT:n vaikutusta akuutin vatsakivun diagnostiikkaan, hoidon valintaan ja hoitokustannuksiin. Tutkimusaineisto perustui vuosina 2009–2010 toteutettuun etenevään tutkimukseen, jossa 254 äkillisen vatsakivun vuoksi KYS:n päivystyspoliklinikalle hakeutunutta potilasta satunnaistettiin kahteen ryhmään. Yhden ryhmän kaikille potilaille tehtiin TT-kuvaus, ja toisessa ryhmässä kuvantamisen tarve harkittiin potilaskohtaisesti.

Akuutin vatsakivun hoitokustannukset olivat merkittävästi korkeammat rutiininomaisen TT:n ryhmässä verrattuna harkinnanvaraisen kuvantamisen ryhmään potilaiden iästä riippumatta. Kustannuksia lisäsi etenkin pitempi hoitoaika. Iäkkäillä potilailla hoitokustannukset olivat korkeammat ja hoitoaika pitempi kuin nuoremmilla molemmissa ryhmissä.

– Tulosten perusteella vaikuttaa, että rutiininomaisesti kaikille potilaille tehty TT-kuvaus johtaa ylidiagnostiikkaan ja ylihoitoon paljastamalla lieviä sairauksia, jotka voisivat korjautua itsestään ilman sairaalahoitoa. Se voi ainakin osittain selittää hoitokustannusten eroa ryhmien välillä, Lehtimäki kertoo.

Rutiininomainen TT-kuvaus tuotti harkinnanvaraista kuvantamista useammin täsmällisen diagnoosin, mutta molemmissa ryhmissä yli 65-vuotiaat saivat täsmällisen diagnoosin nuorempia potilaita useammin. Hoitavan kirurgin ennen kuvantamista tekemä hoitosuunnitelma muuttui säännönmukaisen TT-kuvauksen ryhmässä toista ryhmää useammin. Rutiininomainen TT oli ainoa kirurgisen hoidon tarpeen arvion muutosta ennustava itsenäinen muuttuja, ja se lisäsi myös diagnoosin tarkkuutta ja varmuutta.

Väitöstutkimuksen neljäs osatyö perustui vuosina 2009–2013 KYS:ssä hoidettujen 95:n äkillistä suoliston verenkiertohäiriötä, akuuttia mesenteriaali-iskemiaa (AMI), sairastavien potilaiden aineistoon. Tutkimusaineistossa AMI diagnosoitiin TT-kuvista 97 prosentissa tapauksista, jos lähettävä lääkäri oli osannut epäillä sitä kuvauslähetteessä. Ennakkoepäily oli mainittu kuitenkin vain vajaassa kolmasosassa lähetteistä. Ilman ennakkoepäilyä AMI diagnosoitiin TT-kuvista huomattavasti harvemmin, 81 prosentissa tapauksista. Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ja diabetes havaittiin yleisiksi perussairauksiksi potilailla, joilla oli valtimoperäinen AMI.

– Tutkimustulos haastaa päivystäviä kirurgeja ja radiologeja huomioimaan AMI:n mahdollisuuden äkillisen vatsakivun erotusdiagnostiikassa etenkin iäkkäiden, sydän- ja verisuonisairauksia tai diabetesta sairastavien vatsakipupotilaiden kohdalla, Lehtimäki mainitsee.

LL Tiina-Talvikki Lehtimäen väitöskirja Computed tomography of acute abdominal pain – diagnostic and economic aspects (Akuutin vatsakivun tietokonetomografia – diagnostisia ja taloudellisia näkökulmia) tarkastetaan 7.4.2017 Itä-Suomen yliopistossa.

Kuva: Panthermedia