”Vaaratilanteita on joka päivä”
Lääkärilehti pyysi kolmea lääkäriä arvioimaan käyttämäänsä potilastietojärjestelmää.
– Pegasoksessa potilaan nimi jää piiloon muiden sivujen alle etenkin läppärillä osastotyötä tehdessä. Lähetteen voi tehdä väärälle potilaalle, Kari Askonen kertoo.
– Potilastietojärjestelmät eivät ole veljeksiä. Niiden kesken on ollut kaikissa tutkimuksissa merkittäviä eroja, sanoo terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen.
– Apotti ei tuo asiakasta keskiöön, vaan ohjelma on keskiössä, Eija Kelloniemi sanoo.
Kari Askonen, vastaava lääkäri, Ylitornion terveyskeskus
Pegasos
– Vaaratilanteita on joka päivä. Yksi syy on se, että potilaan nimi jää piiloon muiden sivujen alle etenkin läppärillä osastotyötä tehdessä. Lähetteen voi helposti tehdä väärälle potilaalle.
Meidän alueellamme on Esko Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Sairaalassa on katseluohjelma Pegasokseen vain päivystyspolilla. Laboratoriokokeita joudutaan ottamaan uudelleen tämän takia. Röntgenkuvat näkyvät meillä ja Länsi-Pohjassa Pacs-arkiston kautta, mutta eivät Oysissa ja Lapin keskussairaalassa.
Tietokoneohjelman pitäisi varmistaa, ettei vaarallisen riskireaktion mahdollisuus jää huomaamatta lääkereseptiä kirjoittavalta lääkäriltä.
Tiedonhaun potilastietojärjestelmästä pitäisi olla yhtä sujuvaa kuin Googlesta.
– Apotti ei tuo asiakasta keskiöön, vaan ohjelma on keskiössä, Eija Kelloniemi sanoo.
– Pegasoksessa potilaan nimi jää piiloon muiden sivujen alle etenkin läppärillä osastotyötä tehdessä. Lähetteen voi tehdä väärälle potilaalle, Kari Askonen kertoo.Osa tiedoista jää kokonaan löytymättä
Eija Kelloniemi, urologi, osastonlääkäri, Hus
Apotti
– Apotti toimii kyllä arjessa, mutta useimmiten työläästi. Se ei tuo asiakasta keskiöön, vaan ohjelma on keskiössä.
Perusterveen ja vähän sairaanhoitopalveluja käyttävän potilaan hoitaminen onnistuu melko sujuvasti, mutta jos potilaalla on runsaasti sairaanhoidon kontakteja useilla erikoisaloilla, on tiedon löytäminen ja yhteenvedon tekeminen työlästä. Osa tiedosta jää löytymättä kokonaan.
Jos vaikkapa röntgenlähetteen pyytää vahingossa kiireettömänä, sitä ei voi enää muokata, vaan on aloitettava alusta.
Lääkeosio on visuaalisesti hankalasti luettavissa ja voi jopa vaarantaa potilasturvallisuuden osastotyössä.
Ennen Apottia osastonsihteerit saattoivat auttaa jonkin määräyksen tilaamisessa, nyt eivät lainkaan. Heillä on eri näkymät ja valtuutukset Apotissa.
Järjestelmän tukihenkilöt käyttävät apottikieltä, johon törmää apua pyytäessään. Tavallisen vanhemman erikoislääkärin kielitaito ei siihen riitä.
Käyttäjä arvostaa potilastietojärjestelmän vakautta ja nopeutta
Potilastietojärjestelmä on lääkärin tärkeä työväline ja kumppani. Tutkimuksissa potilastietojärjestelmät eivät saa lääkäreiltä kovin hyviä kouluarvosanoja, joskus ja jotkut jopa surkeita.
Terveydenhuollon tietojärjestelmien työelämäprofessori Jarmo Reponen Oulun yliopistosta toteaa, ettei ole vain yhtä mittaria siihen, ovatko potilastietojärjestelmät parantuneet vuosien varrella, vai onko tilanne mennyt hankalammaksi.
– Potilastietojärjestelmät eivät ole veljeksiä. Niiden kesken on ollut kaikissa tutkimuksissa merkittäviä eroja. Jotkut ovat saaneet yksittäisissä mitatuissa ominaisuuksissa keskimääräistä huonompia arvosanoja ja toiset vastaavasti parempia, Reponen kertoo.
Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa on käytössä laskutavasta riippuen kummassakin kuusi erilaista ydinpotilastietojärjestelmää ja yksityisellä puolella liki puolenkymmentä, Reponen laskee.
Reponen on ollut mukana tekemässä Lääkäriliiton, Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteisiä Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimuksia, joista tuorein on tältä vuodelta.
Kyselyyn vastanneiden järjestelmille antamat kokonaisarvosanat ovat karkea mittari potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksesta. Viimeisin keskiarvo kaikille järjestelmille oli 6,7.
– Pitkään käytössä olleiden järjestelmien osalta kokonaisarvosana on kuitenkin noussut hieman vuosien varrella, parhaimmalla lähelle kiitettävää.
Järjestelmien kesken on eroja
Käyttäjän kannalta tärkeitä asioita ovat esimerkiksi järjestelmän vakaus ja nopeus. Pysyykö järjestelmä pystyssä, miten rutiinitehtävien tekeminen sujuu, miten tiedonvaihto tai tiedonjako onnistuvat, eihän potilasturvallisuus vaarannu potilastietojärjestelmän takia, tai miten lääkehoidon seuranta toimii.
Tärkeää on myös se, miten helppoa tai vaikeaa järjestelmän käytön oppiminen on.
Ympäristö jossa lääkäri työtään tekee, asettaa järjestelmälle erilaisia vaatimuksia. Yksityissektorin lääkäri tarvitsee erilaisia ominaisuuksia kuin yliopistosairaalassa tai perusterveydenhuollossa työskentelevä.
Reponen huomauttaa, että joskus potilastietojärjestelmän valinnan taustalla voi olla pyrkimys vaikuttaa toimintakulttuuriin. Jos järjestelmä on peräisin erilaisesta toimintakulttuurista kuin mihin on totuttu, seurauksena on helposti konflikti.
– On ollut tietynlainen tapa, jolla lääkärit ja hoitajat ovat toimineet, mutta järjestelmä toimii toisella ideologialla. Silloin on opeteltava paitsi järjestelmä, myös toimintamalli.
Keiden pitäisi päästä päättämään, millainen potilastietojärjestelmä hankitaan?
– Kansainvälisistä tutkimuksista tiedetään, että yleensä sellaiset hankkeet, joissa loppukäyttäjät ovat mukana alusta saakka, ovat menestyneet paremmin kuin ne, joissa työkalu on annettu ylhäältä.
Eri lääketietojärjestelmä aiheuttaa virheitä
Juha Huhtakangas, neurologi, apulaisylilääkäri, Oys
Esko
– Eskossa on huonoa se, että ajanvarausjärjestelmä on erikseen. Vastaanottotoiminnassa pitää jatkuvasti olla avoinna erilaisia järjestelmiä.
Hyvää on se, että Esko muistuttaa lääkeinteraktioista.
Hakutoiminto hakusanalla on kohtuullisen hyvä. Toivoisin, että potilastietojärjestelmästä voisi louhia tietoa, vaikkapa potilaan toimintakyvyn tai lääkehoitoasioita pitkältä ajalta. Tämä vaatisi, että tiedot on kirjattu rakenteellisesti väliotsikoiden alle.
Rakenteellisuudelta toivoisin, että jos potilastietojärjestelmään on kirjattu vaikkapa potilaan toimintakyky, sen saisi napin painalluksella esimerkiksi B- tai C-lausuntoon.
Konsultaatioiden kannalta Eskossa on huonoa, että ne tulevat erillisiin kansioihin, joihin pitää erikseen mennä ja kuitata ne luetuiksi.
Oysissa tällä hetkellä suurin ongelma potilasturvallisuuden kannalta on, että teho-osastoilla on eri lääketietojärjestelmä kuin osastoilla. Se aiheuttaa paljon virheitä.
