”Joka kokouksessa oppii jotain uutta”

Lääkäritoimitus ­osallistuu Lääkärilehden tiede­artikkeleiden toimi­tus­­­prosessiin.

Tiina Laatikainen (vasemmalla) on ollut lääkäri-toimituksen jäsen vuodesta 2008. Matti Hero tuli mukaan 2017, Reetta Peltonen 2011.

– Lääkäritoimituksen merkitys on olennainen ja korvaamaton, sanoo Pertti Saloheimo.

Lääkäritoimitus kokoontuu kerran kuussa. Kuvassa Timo Strandberg (vasemmalla), Lääkärilehden assistentti Noora Järvinen ja Katja Ahinko.

Lääkärilehden tiedeartikkelien toimittamiseen osallistuu lääkäritoimitus, joka koostuu eri alojen lääkäreistä eri puolilta Suomea.

Sen puheenjohtaja, terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen on ollut mukana perustamisesta asti eli vuodesta 2008.

– Siellä saa monipuolisen kuvan siitä, minkälaisia aiheita Suomessa tutkitaan, hän sanoo.

Lääkäritoimitus kokoontuu kerran kuussa. Keskustelua käydään ajankohtaisista kliinisistä ja tutkimuksellisista aiheista.

– Onhan se semmoinen tietotoimisto, Laatikainen kuvaa.

Keskustelu on laaja-alaista

Samoilla linjoilla on kliinisen lastenendokrinologian dosentti Matti Hero. Hän vastasi myönteisesti lääketieteellisen päätoimittajan Pertti Saloheimon kutsuun liittyä lääkäritoimitukseen 2017, koska ajankohtaisten lääketieteellisten aiheiden näköalapaikka kiinnosti.

Keskustelu monialaisessa toimituksessa on osoittautunut laaja-alaiseksi.

– Joka kokouksessa oppii jotain uutta, Hero sanoo.

Lastenlääkärinä hän näkee myös mahdollisuuden olla lisäämässä pediatrian näkyvyyttä Lääkärilehdessä.

Lääkäritoimittajat pääsevät tutustumaan paitsi artikkelien aihetarjontaan, myös lääketieteen väitöstutkimuksiin.

He valitsevat vuosittain väitöskirjapalkinnon saajan viiden tiedekunnan ehdotusten joukosta.

– Minusta oli aluksi jopa yllättävää, miten laadukkaita väitöskirjoja Suomessa tehdään, Tiina Laatikainen sanoo.

Tavoitteena edustaja kaikilta yliopistopaikkakunnilta

Lääkäritoimituksen jäsenillä eli lääkäritoimittajilla on kaksi päätehtävää. He ideoivat uusien artikkelien aiheita ja auttavat tekeillä olevien artikkelien prosessissa.

He huolehtivat kukin omansa ja sille läheisten erikoisalojen käsikirjoitusten vertaisarvioinnista. He etsivät käsikirjoituksille arvioijat ja perehtyvät näiltä saatuihin lausuntoihin. Lausuntojen pohjalta he antavat suosituksen hyväksymisestä, hylkäämisestä tai, mikä tavallisinta, korjauspyynnöistä.

– Lääkäritoimituksen merkitys on aivan olennainen ja korvaamaton, Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja Pertti Saloheimo sanoo.

Saloheimon oma erikoisala on neurologia.

Työ tehdään vapaa-ajalla. Lääkäritoimittajat saavat palkkiot kokouksista sekä hoitamistaan käsikirjoituksista ja teemanumeroista.

Matti Hero arvioi, että hän käyttää lääkäritoimituksen tehtäviin 6–8 tuntia kuukaudessa.

Puheenjohtajana toimiva Tiina Laatikainen arvelee käyttävänsä 10–30 tuntia kuukaudessa, joskin 30 tuntia on harvinainen ääritapaus.

– Nyt on itselläni ollut hiljainen syksy, mutta viime keväänä oli kiirettä, hän sanoo.

Lääkäritoimituksen jäsen vaihtuu silloin, kun joku jää pois esimerkiksi ajan puutteen vuoksi. Saloheimon mukaan tavoite on, että lääkäritoimitus on maantieteellisesti edustava niin, että mukana on lääkäritoimittajia jokaiselta yliopistopaikkakunnalta.

– Valitettavasti Turusta emme ole nyt lääkäritoimittajaa saaneet, hän sanoo.

Ideasta artikkeliksi

Mikä on tyypillinen aikataulu artikkeli-ideasta julkaisuun, Lääkärilehden lääketieteellinen päätoimittaja Pertti Saloheimo?

– Paljon riippuu siitä, kuinka pian uudelle aiheelle löytyy halukas kirjoittaja. Tavallisesti idean liikkeelle laitosta julkaisuun kuluu reilut puoli vuotta, mutta nopeamminkin se voi käydä.

Kun käsikirjoitus on saatu, vertaisarviointiin perustuva palaute lähtee kirjoittajille keskimäärin 55 päivän kuluessa. Käsikirjoituksen hyväksymisen jälkeen kuluu tavallisesti noin kaksi kuukautta, että se on lehdessä.

Alkuperäistutkimuksia meille tarjotaan nykyään niin paljon, että niissä julkaisuviive on pitempi.

Millaisella artikkeliehdotuksella on parhaat mahdollisuudet tulla julkaistuksi?

– Hyvin tehty alkuperäistutkimus suomalaisille lääkäreille tai Suomen terveydenhuollolle tärkeästä aiheesta päätyy suurella todennäköisyydellä lehteen.

Katsauskäsikirjoituksen julkaiseminen on todennäköistä, jos siinä on uutta sanottavaa yleisestä tai muuten tärkeästä aiheesta.

Kuinka paljon tarjotuista artikkeleista jää julkaisematta?

– Tarjotuista alkuperäistutkimuksista jää julkaisematta kolmannes. Katsauskäsikirjoituksista 70 prosenttia on pyydettyjä, ja siksi niitä hylätään vähemmän. Lehteen päätyy suunnilleen neljä viidestä.

Lääkäritoimituksen jäsenet

Tiina Laatikainen, dosentti, terveyden edistämisen professori, THL ja Itä-Suomen yliopisto. Lääkäritoimituksessa 2008–, puheenjohtaja 2011–

Katja Ahinko, LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, TAYS. Lääkäritoimituksessa 2017–

Matti Hero, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri, HUS. Lääkäritoimituksessa 2017–

Sari Hämäläinen, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, KYS. Lääkäritoimituksessa 2018–

Ilmo Keskimäki, dosentti, tutkimusprofessori, terveydenhuoltotutkimuksen professori, THL ja Tampereen yliopisto. Lääkäritoimituksessa 2017–

Helena Liira, dosentti, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri, terveyden edistämisen ylilääkäri, HUS. Lääkäritoimituksessa 2014–

Timo Partonen, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri, tutkimusprofessori, THL. Lääkäritoimituksessa 2015–

Reetta Peltonen, LL, tutkija, syöpätauteihin erikoistuva lääkäri, Helsingin yliopisto. Lääkäritoimituksessa 2011–

Juha Saarnio, dosentti, yleiskirurgian ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri, OYS. Lääkäritoimituksessa 2015–

Timo Strandberg, professori, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, HUS ja Oulun yliopisto. Lääkäritoimituksessa 2008–, lääkäritoimituksen puheenjohtaja 2008–2011.