Rajoituksia tarvitaan vielä – 30 prosenttia rokottamatta
Husin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen on huolissaan rokottamattomista ikäihmisistä.
Koronaepidemian koko aikana laboratoriovarmistettuja tartuntoja on ollut alle 3 prosentilla väestöstä. Tämä määrä on tuottanut kaikki koronan hoitojaksot, myös tehohoidon jaksot, kertoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Husista.
Noin 30 prosenttia väestöstä on rokottamatta tällä hetkellä, kun otetaan pikkulapset mukaan. Tämä kertoo Järvisen mukaan siitä, että viruksella on edelleen tilaa yhteisössä. Uudellamaalla tämä näkyy niin, että viimeisten kolmen viikon laboratoriovarmistettujen koronatartuntojen kasvu kohdentuu pääosin 0–19-vuotiaisiin ja 20–49-vuotiasiin.
Nyt testataan huomattavasti vähemmän kuin loppukesästä, eli löydetään pienempi osuus todetuista tartunnoista kuin aikaisemmin. Ilmaantuvuusluku Uudellamaalla pyörii Järvisen mukaan noin 300:n tienoilla.
Koronapotilaat kuormittavat muuta sairaalahoitoa
Sairaalahoitojaksoja tulee väistämättä, koska tautia esiintyy ja on rokottamattomia ihmisiä.
– Rokottamattomien riski saada tartunta tällä hetkellä on suurempi kuin muiden. Rokottamattomien ilmaantuvuusluku on nyt korkeampi kuin koko väestön silloin, kun väestöä ei ollut rokotettu. Toki ilmaantuvuuslukua nostavat aika paljon pikkulasten tartunnat.
Järvinen on huolissaan rokottamattomista, varsinkin iäkkäimmistä henkilöistä.
– Rokottamattomat voivat sairastua helpommin ja altistavat omaa lähipiriään.
Koronapotilaat kuormittavat myös muuta sairaalahoitoa. Siksi rokottamattomien tartunnan saamista pitäisi Järvisen mukaan hidastaa, että pystyttäisiin estämään sairaalahoidon kuormituksen voimakas kasvu.
– Jonkinlaisia rajoituksia tarvitaan: sellaisia, jotka ovat tehokkaita ja haittaavat mahdollisimman vähän yhteiskuntaa.
