Puolanka osti leveämmät hartiat
Moni kunta ei jäänyt odottelemaan sote-uudistusta. Kun lähipalvelut rupesivat karkaamaan kauas, Puolanka ulkoisti ne.
http://www.laakarilehti.fi/pics/Puolanka3.jpg
Moni kunta ei jäänyt odottelemaan sote-uudistusta. Kun lähipalvelut rupesivat karkaamaan kauas, Puolanka ulkoisti ne.
Pitkien roudan syömien asfalttiteiden päässä, metsäisten vaarojen kainalossa on Puolangan kunta, keskellä Suomea ja kaukana kaikesta.
Kirkonkylällä ja sivukylillä elää elämäänsä 2 800 ihmistä. Sairastavuus on korkeaa. Silti harvassa Suomen kunnassa asukkaat ovat näin tyytyväisiä terveyspalveluihinsa.
Pieni Puolanka ja sen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat keikkuneet otsikoissa vuodesta toiseen. Kunnan ratkaisuja on kauhisteltu korkeiden virkamiesten ja naapurikuntien päättäjien suilla. Vielä ei ole tuhon päivä koittanut, vaikka kunta on tehnyt omintakeisia päätöksiä.
Vuoden 2013 alusta saakka palvelut on ulkoistettu Attendolle. Sitä ennen palveluista vastasi Kainuun maakunta. Puolanka sai Kainuun hallintokokeilusta tarpeekseen kahdeksassa vuodessa.
Puolangan päättäjät käytännössä kaatoivat hallintokokeilun, jota muut Kainuun kunnat olisivat halunneet jatkaa. Laki vaati hallintokokeilun jatkolta kaikkien kuntien yksimielisyyttä.
– Meiltä vietiin palveluita, mutta rahoitusosuus kasvoi, kunnanjohtaja Seppo Rajala kritisoi.
Suomen ensimmäinen kokonaisulkoistus
Eniten puolankalaisia närästi akuuttivuodeosaston lopettaminen. Potilaat vietiin hoidettaviksi muihin Kainuun kuntiin, pitkien matkojen päähän.
– Suuremmat Kainuun kunnat eivät suostuneet keskustelemaan siitä, mitkä olisivat lähipalveluita. Lisäksi Puolangan maksuosuus olisi edelleen noussut.
Kun Oulunkaaren seutukuntakaan ei ollut kiinnostunut yhteistyöstä Puolangan kanssa, kunnalla ei Rajalan mielestä ollut vaihtoehtoja.
– Meidän oli pakko tavalla tai toisella turvata kuntalaisten palvelut. Tarvitsimme isompia hartioita.
Nämä hartiat Puolanka löysi Attendolta. Rääkkylässä käytiin tutustumassa, mutta Puolanka ehti olemaan Suomen ensimmäinen kunta, joka kilpailutti kaikki sosiaali- ja terveyspalvelunsa. Tarjouksia tuli neljä, Attendo voitti, valituksia ei tullut. Kunnan tekemät ulkoistamista koskevat päätökset olivat yksimielisiä.
– Kyseessä oli käänteinen kilpailutus. Hinta määrättiin etukäteen ja kilpailutus koski vain laatutekijöitä, Rajala kertoo.
Attendolle on määritelty nettohinta, jonka puitteissa sovitun laatuiset palvelut on tuotettava. Tästä summasta maksetaan myös erikoissairaanhoito ja erityishuolto, jotka tuottaa Kainuun sote. Tänä vuonna summa on 13,5 miljoonaa euroa.
Lähipalvelut on taattava
Kunnassa on virkasuhteessa kaksi sosiaalityöntekijää ja toimistosihteeri viranhaltijapäätöksiä varten. Virkalääkäri on olemassa, jos sellaista tarvitaan, mutta hän on Helsingissä.
Millä mielin Puolangalla odotetaan sote-uudistusta?
– Isojen yksiköiden muodostaminen on aina tarkoittanut palveluiden keskittämistä. Näillä etäisyyksillä se ei onnistu, Rajala toteaa.
Hän vaatii, että lähipalveluista on kirjoitettava uuteen lakiin takuut. Puolangan kirkonkylän näkökulmasta palveluiden keskittäminen vaikkapa Suomussalmelle tarkoittaa 67 kilometrin matkaa suuntaansa. Silloin kysymyksessä eivät ole enää lähipalvelut.
Liian hyvää ollakseen totta?
Puolangan terveyskeskuksen lipputangossa liehuu Attendon lippu. Puolangan päättäjien päätä ei totisesti palele. Viime kesänä otettiin käyttöön uusi terveyskeskus, jolle tuli hintaa 10,5 miljoonaa euroa. Terveyskeskuksessa on myös palveluita tarjolla: lääkärin vastaanotto, hammashoitoa, neuvola, palveluasumista, röntgen, laboratorio.
Uutuuttaan kiilteleville seinille on ripustettu Attendon mainosjulisteita, joiden piirretyt hymynaamat lupaavat ”Hoitoa sinua kuunnellen”.
Joku voisi kysyä, miten vähäväkiset puolankalaiset tämän kaiken maksavat. Kainuun kunnissa povataan, että lasku kaatuu niiden syliin.
Toistaiseksi valtionosuudet kohtelevat Puolankaa hyvin. Kunnan verotulot ovat 8,5 miljoonaa euroa, ja valtionosuuksia saadaan 14 miljoonaa euroa vuodessa. Väki sairastaa paljon. Nuoret ja terveet ovat muuttaneet rakentamaan ruuhka-Suomea.
Puolankalainen pääsee lääkäriin arkisin kello 8–16 välillä. Vakituisia, paikkakunnalla asuvia lääkäreitä on kaksi. Keikkalaiset mukaan lukien lääkäriresurssi on noin 2,2. Paikkakunnalla käy erikoislääkäreitä. Kesäsulkuja ei ole, sijaisia on saatu hyvin.
Hammaslääkäripalveluita pyörittää Liettuasta tullut hammaslääkäripariskunta. Kainuun hallintokokeilun ajalta periytyneet jonot on purettu.
Hammashoitolan ikkunoista avautuu hulppea järvinäköala. Hammaslääkäri Aurimas Petrikauskasin työmatka kestää kävellen kolme minuuttia. Lasten koulumatka on minuutin lyhyempi.
Puolankalaisten asiakastyytyväisyys on lähes Pohjois-Korean tasoa. Ovensuun HappyOne-laitteen hymynaamaa läpsäyttää yli 90 prosenttia kävijöistä. Vuosittaisen asiakastyytyväisyyskyselyn arvosanat ovat vaihdelleet 4,82:n ja 4,91:n välillä, kun maksimi on 5.
Lääkärityövoima riittää
Ulkoistamisen jälkeen uudelleen avattu akuuttivuodeosasto on osa yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkärin Hannu Ruokolaisen työmaata. Ruokolainen tuli Puolangalle muutamia vuosia sitten kunnan hallintojohtajana työskentelevän vaimonsa työn perässä.
– Jos ihminen pysyy samassa työpaikassa, sille täytyy olla jokin syy, Ruokolainen muotoilee, kun häneltä kysyy viihtymisestä.
Vaikka ylitöitä tuleekin tehtyä, Ruokolainen kokee voivansa vaikuttaa työhönsä. Työaikapankki ja tiivis yhteistyö terveyskeskuksen toisen lääkärin kanssa mahdollistavat ylitöiden pitämisen vapaana joustavasti.
Lääkärityövoima riittää, mutta Ruokolainen haaveilee kolmannesta lääkäristä. Silloin työt voisi tehdä vielä paremmin.
– Puolangalla on kakkostyypin diabetesta enemmän kuin missään väestömäärään nähden, Ruokolainen kertoo.
Hän arvelee, että korkea luku johtuu osin hyvästä diagnostiikasta. Pieni, tiivis työporukka pitää diabeetikot näpeissään ja hoito on hyvää.
Lääkärin näkökulmasta ei valittamista
Lääkärin näkökulmasta Hannu Ruokolainen ei löydä ulkoistamisesta valittamista.
Työ on suunnilleen samanlaista kuin hän teki aiemmin Itä-Suomen kuntien terveyskeskuksissa. Ruokolainen pitää potilastyöstä ja on hiljattain erikoistunut geriatriaan.
– On rohkeaa kokeilla eri vaihtoehtoja. Muutaman vuoden päästä näkee, onko Puolanka tehnyt hyvän vai huonon ratkaisun. Jos se on huono, sitten muutetaan toimintatapaa.
Sopimukset perataan sote-uudistuksen valmistuttua
Kymmenkunta kuntaa on ulkoistanut sote-palvelunsa ja puolenkymmentä on parhaillaan ulkoistamassa.
Kun sote-uudistus saadaan maaliin, on edessä ulkoistamissopimusten läpikäyminen, ennustaa osastopäällikkö Kirsi Varhila sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– On käytävä yksityiskohtaisesti läpi, voidaanko sopimus siirtää uuden organisaation nimiin, ja miten uusi järjestäjä pystyy sopimuksen hyödyntämään, Varhila sanoo.
On olemassa riski, että kunta maksaa palvelujaan kahteen kertaan: paitsi firmalle, jolle palvelunsa ulkoisti, myös uuden lain mukaiselle sote-järjestäjälle.
Varhila toivoo kunnilta malttia sote-uudistusta odotellessa.
Attendon kuntaturvajohtaja Antti Raimovaara ja Puolangan kunnanjohtaja Seppo Rajala eivät usko, että kunta voisi joutua kaksinkertaiseen kustannusvastuuseen.
– Sehän olisi perustuslain vastaista, Rajala kuittaa.
Palvelujen saatavuus on kunnossa
Tulevaisuus on tuntematon, mutta tällä hetkellä puolankalaisten tyytyväisyys saamiinsa terveyspalveluihin näkyy Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa hiljaisuutena.
– Yhteydenottoja hoitoonpääsyn osalta ei Puolangalta ole tullut, eikä hoitotakuun valvonnassa ole tullut esille sellaisia asioita, että valvonta olisi pitänyt käynnistää, kertoo terveydenhuollon ylitarkastaja Marja-Leena Arffman.
Aiemmin Puolangalta tuli yhteydenottoja suun terveydenhuollon palvelujen saatavuuteen liittyen. Nyt ei niitäkään.
– Perusterveydenhuollon palveluiden saatavuuden näkökulmasta Puolangasta ei ole mitään negatiivista sanottavaa.
Puolanka
· 2 800 asukasta.
· Sairastavuusindeksi 126,6.
· Keskustasta matkaa Kajaaniin 100 kilometriä, Ouluun 130 kilo-metriä ja Suomussalmelle 67 kilometriä.
· Sote-palvelut ulkoistettu Attendolle vuoden 2013 alusta.
· Ulkoistamisesta sovittu 4 + 3 vuodeksi.
· Ulkoistamisen vuosihinta 13,5 miljoonaa euroa.
· Uusi terveyskeskus maksoi 10,5 miljoonaa euroa.
· Jonotusaika kiireettömään hoitoon 5–19 vuorokautta.
Anne Seppänen
Kuva: Hannu Huttu
