Britanniassa terveys­ministeriö suosittaa A(H1N1)-epidemian aikana, että potilas tulisi toimittaa sairaalahoitoon, jos happisaturaatio on 94 % tai alle. Pulssioksimetria tulee siellä käyttää rutiininomaisesti.

LKT Pekka Valmari ja LL Raimo Jauhola suosittelivat viime viikolla Lääkärilehdessä kirjoituksessaan pulssi­oksimetria käytettäväksi rutiininomaisesti lasten hengitystieoireiden arviointiin.

Pitäisikö ­aiheesta antaa virallinen ohje Britannian tavoin? Britanniassa terveys­ministeriö suosittaa A(H1N1)-epidemian aikana, että potilas tulisi toimittaa sairaalahoitoon, jos happisaturaatio on 94 % tai alle. Pulssioksimetria tulee siellä käyttää rutiininomaisesti.

Laitteen käyttöön ohjeistetaan Suomessakin. Äkillisen hengitysvajauksen hoitoa koskeva, vuonna 2006 annettu Käypä hoito -suositus sisältää myös suosituksen pulssioksimetrin käytöstä.

Raja-arvot mietityttävät

Raja-arvot mietityttävät osastonylilääkäri Jukka Lumiota TAYS:n infektio-osastolta.

– Ne ovat tavallaan liian ankaria ­rajoja. Pulssioksimetrilla mitattavat raja-arvot ovat apukeinoja ongelma­tilanteissa, hän sanoo.

Lumion mielestä lääkärin pitää ­arvioida potilaan kokonaistilannetta, ei pelkästään mitata CRP:tä, happisaturaatiota ja kuumetta.

– Lääkärillä tulee olla kliininen ­kyky arvioida potilaan yleistä vointia, joka ei ilmene suoraan mitattavista arvoista. Tämähän on perusterveydenhuollon lääkärien keskeistä toimintaa.

Kaikki A(H1N1)-influenssapotilaiden kuolemat eivät ole johtuneet happi­kadosta.

– Potilailla on esiintynyt mm. keuhkoveritulppia, muitakin veritulppia ja suolistoverenvuotoja. Olennaista potilaiden arvioinnissa on se, että hoksataan muutkin sairaalahoitoa vaativat sairaudet, Jukka Lumio muistuttaa.

Huomioi myös hengitystiheys

Todennäköisesti yhtä hyvään tulokseen kuin käyttämällä pulssioksimetria päästään, kun kysytään, kuuluuko potilas riskiryhmiin ja mitataan hengitystiheys. Tätä mieltä on professori, ylilääkäri Ville Valtonen HYKS:n infektiosairauksien klinikalta.

– Pulssioksimetri on yksi keino erotella sairaalahoitoa vaativat influenssapotilaat kotona hoidettavista, Valtonen huomauttaa.

Aikuisilla voi pitää hengitysfrekvenssin rajana yli 25:tä kertaa minuutissa. Selvästi korkeampi raja tulee kysymykseen lasten kohdalla, iästä riippuen.

– Riskiryhmään kuuluva aikuinen, ­joka hengittää yli 25 kertaa minuutissa, kuuluu hyvin herkästi sairaalassa ­tapahtuvaan seurantaan. Joka tapauksessa hänelle on syytä aloittaa oseltamiviiri ja bakteerilääke, esimerkiksi amoksisilliini, kun epäillään A(H1N1)-influenssaa, sanoo Valtonen.

Ulla Toikkanen
Kuva: Lisa Eastman/Pixmac