Kirjailija

Merete Mazzarella

kertoi äskettäin Lääkärilehden blogissa perheessään sattuneesta tapauksesta, jossa Suomessa kyläilemässä ollutta 14-vuotiasta amerikkalaistyttöä alkoi kesken kesäpäivän vieton sattua kovasti vatsaan. Terveysasemalla kieltäydyttiin antamasta tytölle vastaanottoaikaa ulkomaalaisuuteen vedoten. Yksityisellä lääkäriasemalla ei ollut vapaita aikoja ja uusi yhteydenotto terveyskeskukseen poiki kehotuksen mennä sairaalan päivystykseen, jos vaiva tuntuu vakavalta.

Tytön vatsakipu ei hellittänyt, vaan hänet vietiin sairaalaan. Odotusaikaa lääkärille oli 4-5 tuntia, ja isoäiti vei oksentelevan ja ripuloivan tytön takaisin kotiin. Tyttö soitti itkien äidilleen Amerikkaan, ettei Suomessa pääse lääkärille. Epäusko oli suuri linjan molemmissa päissä.

Tyttö palasi illalla sairaalaan. Muutaman tunnin odottelun ja tutkimusten jälkeen lääkäri kertoi, että kyseessä on viruksen aiheuttama vaiva, joka paranee kotihoidossa.

Isoäitiä asia jäi vaivaamaan. Hän soitti terveysaseman ylilääkärille, jonka mielestä sekä terveysaseman että sairaalan tulee ottaa vastaan akuutisti sairastunut ulkomaalainen potilas.

Tytön sairaalakäynnistä rapsahti 345,50 euron lasku, jota isoäiti ei aio ihan heti maksaa. Hän aikoo ensin selvittää, kuuluuko tyttö englantilaisen sairausvakuutuksen piiriin, kun asuu USA:ssa, mutta on myös Britannian kansalainen.

Hoidon jälkeen mietitään maksajaa

Miten on, pitääkö ulkomaalaiset, akuutisti sairastuneet Suomen-kävijät ottaa hoitoon terveysasemalle?

- Kyllä, välitöntä hoitoa tarvitsevat pitää ottaa hoitoon terveysasemalle. Lähtökohtaisesti heiltä voi periä täyden hinnan. Heitä ei myöskään saa lähtökohtaisesti ohjata yksityislääkärille, apulaisosastopäällikkö

Carin Lindqvist-Virtanen

STM:n vakuutusosaston kansainvälisestä yksiköstä sanoo.

Hoidon jälkeen sitten päätetään, kuka maksaa ja mitä. Jos EU- tai ETA-alueelta, Sveitsistä tai Australiasta saapuva matkaaja on vakuutettu maansa sairausvakuutusjärjestelmässä ja kun hän voi osoittaa sen tietyillä asiakirjoilla, hänen kuuluu saada kiireellistä hoitoa julkisessa terveydenhuollossa samoilla asiakasmaksuilla kuin suomalaiset.

EU- tai ETA-alueelta tulevilla tällainen kuntalaisen asiakasmaksuilla hoitoon oikeuttava asiakirja on tavallisimmin Eurooppalainen sairaanhoitokortti, jonka myöntää kunkin maan sairausvakuutuslaitos. Jos korttia ei potilaalla ole sairauden sattuessa, väliaikaisen todistuksen voi yrittää hankkia Kelan kautta. Hoidon antamista korttivaje ei kuitenkaan estä, silloin potilas maksaa laskun itse ja hakee korvausta joko Kelasta tai kotimaansa sairausvakuutuslaitoksesta.

Jos potilas tulee yllämainittujen alueiden ulkopuolelta, hänet hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa ja hänen tulee maksaa hoidosta aiheutuneet todelliset kustannukset - näin olisi pitänyt toimia esimerkkitapauksessa, jossa potilaan asuinmaa oli Yhdysvallat.

EU-matkaaja voi käyttää akuutissa sairaustapauksessa myös yksityislääkäriä. Silloin hän maksaa kulut itse ja hakee sairausvakuutuskorvausta Suomessa tai kotimaassaan. Potilas saa korvausta myös reseptilääkkeistä.

Lääkäri päättää hoidon laajuuden

Kelalle esitetään usein kysymys, millaisessa laajuudessa hoitoa on annettava henkilölle, jolla on Eurooppalainen sairaanhoitokortti.

- Tähän ei ole yksioikoista vastausta. Hoidon tarpeen arvioi aina terveydenhuollon ammattihenkilö kulloisenkin tilanteen ja matkan keston mukaan. Pääsääntönä voi sanoa, että potilas on hoidettava sellaiseen kuntoon, että hän kykenee matkustamaan turvallisesti kotimaahansa ja ettei hänen tarvitse keskeyttää matkaansa saadakseen hoitoa, kertoo pääsuunnittelija Noora Heinonen Kelasta.

Ulkomaalaisten hoitosäännöstö lienee varsin selvä paikkakunnilla, joissa käy paljon turisteja. Niillä paikkakunnilla, joissa on unohtunut sääntö vieraspaikkakuntalaisten suomalaisten hoitamisesta, tilanne ei ole yhtä hyvä, arvioi Lindqvist-Virtanen.

- Suomessa asuvan Suomen kansalaisen pitää aina saada kiireellistä hoitoa kuntalaisen asiakasmaksulla ympäri maan. Todellisista kustannuksista lähetetään sitten lasku potilaan omaan terveyskeskukseen, hän muistuttaa.

Ministeriö, Kela ja Kuntaliitto kouluttivat julkista terveydenhuoltoa ulkomaalaisten sairaanhoidosta viime vuonna, kun valtion korvausjärjestelmä otettiin käyttöön. Nyt tiedon levittämisen vastuu on sairaanhoitopiireillä ja kunnilla, Lindqvist-Virtanen painottaa.

Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) lanseerattiin viisi vuotta sitten. Se löytyy noin puolelta miljoonalta suomalaiselta. Kela pohtii mahdollisuutta liittää se osaksi kotimaista Kela-korttia.

Parikymmentä potilasta päivässä

Ulkomaalaisia potilaita, joiden hoidosta voi saada valtion korvausta, on hoidettu Suomessa vuoden 2008 alusta lokakuun 2009 loppuun mennessä yhteensä noin 15 000. Keskiarvona se tarkoittaa 22,5 potilasta päivässä.

Kela laskuttaa hoitokäynneistä potilaan kotimaata ja maksaa hoitoyksiköille eli kunnille ja sairaanhoitopiireille valtion korvauksen. Vuosilta 2008 ja 2009 korvauksia on tähän mennessä maksettu 9,5 miljoonaa euroa.

Verkossa vain keskiyön aurinkoa

Suomea markkinoivat web-sivustot luottavat siihen, että matkailijan jalka ei katkea eikä umpisuoli tulehdu, pienemmistä vatsanpörinöistä puhumattakaan. Suomalaisesta sairaanhoidosta ei puhuta sanallakaan esimerkiksi Matkailun edistämiskeskuksen Visit Finland -sivustolla tai ulkoministeriön Finland.fi:ssä. Matkailukaupungit kuten Kuusamo ja Rovaniemi vievät www-sivuillaan kyllä mahtaviin seikkailuihin, mutteivät lääkäriin.

Levin sivuilta sentään löytyvät Doctor on Call ja Levi Nurse -yhteystiedot. Linkki lähimmälle, Kittilässä sijaitsevalle terveysasemalle vie "page under construction" -sivulle.

Matkailijoille tarkoitettujen web-sivujen tekijöiden kannattaisi ottaa mallia vaikkapa Kotka.fi:stä, jossa kolmella klikkauksella löytää päivystävien hoitopisteiden yhteystiedot englanniksi.

Toivoa sopii, että paikalliset Tourist Infot osaavat neuvoa omatoimituristit avun lähteille. Toivoa sopii myös, ettei terveysasemalle tiensä löytänyttä käännytettäisi ovella ulkomaalaisuuden takia.

Korttikartta kattaa Eurooppaa

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin järjestelmään kuuluvat maat:

EU: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Unkari, Viro, Britannia

ETA: Islanti, Liechtenstein, Norja

Sveitsi