Pimeys lisääntyy ja punkki leviää

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien terveysongelmien ehkäisyyn etsitään keinoja akatemia­ohjelmalla.

Jussi Vahtera on mukana hankkeessa, jossa selvitetään esimerkiksi, miten vehreys ja luonnon monimuotoisuus vaikuttavat terveysriskien ja sairauksien kehittymiseen.

Miten kaupunkisuunnittelussa voidaan ottaa huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus kaupunkilaisten terveyteen? Miten vektorivälitteiset taudit leviävät, kun ilmasto lämpenee? Miten pitkittyvä pimeä aika vaikuttaa psyykkiseen terveyteen?

Muun muassa tällaisia aiheita tutkitaan Suomen Akatemian rahoittamassa Ilmastonmuutos ja terveys -akatemiaohjelmassa vuosina 2020–2023.

– Ilmastonmuutoksen ja sen hillintätoimien vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin on tutkittu Suomessa tähän mennessä varsin vähän, sanoo ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio Suomen Akatemiasta.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa sairauspoissaoloihin?

Tutkimusprofessori Timo Partonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta johtaa hanketta, jossa tutkitaan, miten ilmastonmuutos vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Mukana ovat THL:n lisäksi Suomen ympäristökeskus, Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston psykologian osastot sekä Ilmatieteen laitos.

Ryhmä muun muassa selvittää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kaamosoireiluun.

– Oletus on, että kun talvista on tulossa harmaampia ja pilvisempiä, ihmisille voi tulla vakavampia oireita ja pidempiä oireilukausia.

Tutkimuksessa selvitetään myös sairauspoissaolojen kehitystä. Kun tieto sairauspoissaoloista yhdistetään säätietoihin, saadaan selville, miten vaikkapa äärilämpötilat vaikuttavat sydän- tai keuhkosairauksiin eri puolilla Suomea.

Tavoitteena sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen

Tutkimuksessa otetaan huomioon erilaiset skenaariot siitä, millaisia ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat olemaan.

– Selvitämme, miten eri skenaarioiden mukaiset muutokset vaikuttavat eri väestöryhmiin eri puolilla Suomea.

Tarkoituksena on löytää ne väestöryhmät, jotka ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille.

Tuloksia voidaan Partosen mukaan käyttää esimerkiksi sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Helsingissä on kartoitettu alueita, joilla hellejaksot ovat olleet pahimpia. Seuraavaksi katsotaan, millaisia ihmisiä näillä alueilla asuu, onko joukossa vaikkapa poikkeuksellisen paljon sairaita tai työttömiä, ja johtavatko muuttuvat olosuhteet näillä alueilla hoitojaksoihin.

Tulosten perusteella voidaan suunnata toimia alueille, joilla on sekä haavoittuvaisia ihmisryhmiä että keskimääräistä voimakkaampia säiden ääri-ilmiöitä.

Epäsuoria vaikutuksia ei vielä tunneta

Kansanterveystieteen professori Jussi Vahtera Turun yliopistosta on mukana hankkeessa, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen epäsuoria vaikutuksia terveyteen.

– Epäsuorat vaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan niitä tärkeimpiä, mutta niistä ei tiedetä vielä kovin paljon.

Vahteran konsortiossa on terveystutkijoiden lisäksi maantieteen, biologian ja ilmatieteen tutkijoita. Aineistona tutkimuksessa on seitsemän yliopiston pitkittäiskohorttia, joista on tarkkaa seurantaa syntymästä, varhaislapsuudesta, keski-iästä ja vanhuudesta. Tutkituista tiedetään myös heidän asuinaluehistoriansa.

– Asuinalueruudut ovat 250 kertaa 250 metriä. Niiden avulla voidaan selvittää hyvin tarkasti, missä ja kuinka pitkään tietty henkilö asui tiettynä aikana.

Tilastokeskukselta tutkimusryhmä saa tiedon kunkin ruudun väestörakenteesta tuona aikana.

Miten ilmastonmuutoksen voi ottaa huomioon kaupunkisuunnittelussa?

Tiedetään, että asuinalueen sosioekonominen taso vaikuttaa asukkaiden terveyteen. Tämä näkyy jopa niin, että sosioekonomisesti heikko alue vaikuttaa negatiivisesti niidenkin asukkaidensa terveyteen, joiden oma sosioekonominen asema on hyvä.

Tutkimusryhmä selvittää nyt satelliittikuvien avulla, millainen fyysinen ympäristö asuinalueilla on ollut tutkittavien niillä asuessa. Tarkoituksena on selvittää esimerkiksi, miten vehreys ja luonnon monimuotoisuus vaikuttavat terveysriskien ja sairauksien kehittymiseen sekä tutkia, riippuvatko nämä vaikutukset asuinalueen sosioekonomisesta tasosta.

Kun tämä tieto yhdistetään skenaarioihin ilmastonmuutoksen etenemisestä, tiedetään nykyistä paremmin, mihin asioihin pitää kiinnittää huomiota, jos halutaan suunnitella asuinalueita, joissa asukkaat voivat hyvin tulevaisuudessakin.

Tutkimuksen käytännön sovelluksena saadaan muun muassa riskikartat kuudelle suurimmalle kaupungille.

– Kaupunkisuunnittelijat saavat tulokset ja voivat käyttää niitä hyödyksi ongelmien ehkäisemisessä, Vahtera sanoo.

Fokus puutiaisissa

Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden johtama konsortio selvittää, miten ilmastonmuutos vaikuttaa vektorivälitteisten infektioiden leviämiseen. Fokus on erityisesti puutiaisissa.

Mukana on useita yliopistoja ja niistä lääketieteen, eläinlääketieteen, maantieteen ja ekologian tutkijoita sekä tutkimuslaitoksista Ilmatieteen laitos, Luonnonvarakeskus, THL ja Ruokavirasto.

Vektorivälitteisten tautien leviämiseen vaikuttaa moni tekijä. Ensinnäkin tietysti se, esiintyykö tietyllä alueella vektoria ja millaisessa lämpötilassa ja kosteudessa se viihtyy parhaiten. Ilmasto vaikuttaa ympäristön monimuotoisuuteen ja isäntälajien menestykseen. Sääolosuhteet vaikuttavat myös ihmisen käyttäytymiseen, siihen kuinka paljon joudumme kontaktiin vektorin kanssa. Myös patogeenillä on omat vaatimuksensa ympäristön lämpötilalle.

– Kaiken kaikkiaan muuttujia on paljon. Niinpä ympäristön muutosten vaikutuksetkaan eivät ole suoraviivaisia.

Muuttujat samaan tietokantaan

Puutiaisaivokuumeen leviämistä on mallinnettu Euroopassa jo vuosituhannen vaihteessa. Nämä tiedot eivät kuitenkaan sovi sellaisenaan käyttöön Suomessa. Meillä kun on tavallisen puutiaisen lisäksi siperianpuutiaista. Virustakin on kahta varianttia. Niinpä täällä on tehtävä omat mallinnukset.

Monitieteisen tutkimuksen avulla rakennetaan puutiaisen levittämiä infektioita koskeva tietokanta. Tarkoituksena on saada yhteen mahdollisimman monia muuttujia.

– Kauriiden yleisyys vaikuttaa ilmeisesti puutiaisen runsauteen. Tieto esimerkiksi valkohäntäkauriista löytyy riistanhoitopiireiltä. Tietojen yhdistäminen ei kuitenkaan käy automaattisesti, kun riistanhoitopiirit ovat erikokoisia kuin sairaanhoitopiirit. Luomme järjestelmän, jossa eri tekijöitä, kuten tautien esiintymistä ja ympäristötekijöitä voidaan tutkia ja mallintaa yhteisissä koordinaateissa, yhdessä ilmastomuuttujien kanssa, Vapalahti sanoo.

Puutiaisvälitteisten tautien ennustetaan lisääntyvän ilmastonmuutoksen myötä. Myyräkuume ja tularemia saattavat sen sijaan vähentyä lumisten talvien vähenemisen seurauksena. Niidenkään kohdalla kysymys ei ole suoraan lämpötilasta vaan ennemminkin ekosysteemin rakenteesta.

Tutkimuksessa selvitetään myös hyttysvälitteisten infektioiden, erityisesti Länsi-Niilin viruksen, leviämistä.

– Virus on levinnyt jo Pohjois-Saksaan. Selvitämme nyt, miten se pärjää suomalaisissa hyttysissä.

Ratkaisut löytyvät yhteistyöllä

Ohjelmapäällikkö Tuula Aarnio toivoo, että akatemiaohjelman tuloksena löytyisi keinoja arvioida ilmastonmuutoksen aiheuttamia terveysriskejä entistä paremmin.

– Tutkimusaihe on niin mutkikas ja monitahoinen, että tutkimustyö edellyttää monitieteistä ja tieteidenvälistä yhteistyötä. Kaikki mukaan valitut hankkeet ovatkin usean tutkimusryhmän muodostamia konsortioita.

Yhtenä tavoitteena ohjelmassa on myös yhteistyön lisääminen eri tieteenalojen tutkijoiden välillä niin Suomessa kuin kansainvälisesti.