Pikavauhtia edennyt koronarokotteiden kehittäminen ei alkanut nollasta
Vielä ei tiedetä, estävätkö rokotteet tartunnan vai vain oireisen taudin.
Ensimmäiset koronarokotteet ovat edenneet myyntiluvan kynnykselle ennennäkemättömän nopeasti. Nopeaa kehitystyötä selittää osin se, ettei työtä ole jouduttu aloittamaan nollapisteestä.
– Vuoden 2003 SARS-epidemian pohjalta tiedettiin aiemman koronaviruksen, SARS-CoV-1-viruksen taudinaiheuttamiskyky aika hyvin. SARSia vastaan oli kehitetty rokotteita, ja sitä tietoa on voitu soveltaa covid-19-rokotteisiin, kertoo Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja Mika Rämet.
Uudet rokoteteknologiat, erityisesti RNA-rokotteet, mahdollistavat nopean kehitystyön.
Myös motivaatio ja rahoitus ovat olleet kohdallaan.
– Kaikkea mitä voidaan, on nopeutettu. Vaiheita yksi, kaksi ja kolme on kuljetettu rintarinnan sen sijaan, että olisi tehty niitä peräjälkeen. Kehittäjät ja tuottajat ovat olleet tiiviissä kontaktissa viranomaisiin ja saaneet heiltä koko ajan neuvoja, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek THL:sta.
Myyntilupaprosessissa tietoja on annettu viranomaisten arvioitavaksi sitä mukaa kun niitä on saatu.
Rokote ei vapauta koronavarotoimista
Ensimmäisiä rokotettuja on seurattu nyt 5-6 kuukautta. Lievät haitat ovat yleisiä, mutta vakavampia ei ole tullut esille.
– Pistoskohdan punoitusta, kuumotusta ja turvotusta, sekä väsymystä, lihas- ja päänsärkyä tulee aika monille sekä mRNA- että adenovirusvektorirokotteen antamisen jälkeen, Nohynek kertoo.
Vaikka vakavia haittoja ei ole tullut esille, liittyy turvallisuuteen epävarmuustekijöitä.
– Valtaosa haitoista tulee yleensä esille kuuden viikon sisällä rokottamisesta, mutta se ei tietenkään ole lupaus siitä, ettei hyvin harvinaisia haittoja voisi tulla myöhemmin, Nohynek sanoo.
Tutkimus ei lopu käyttölupaan. Lasten osalta tietoa koronarokotteiden tehosta ja turvallisuudesta ei vielä ole. Pfizerin ja BioNTechin rokotetta on tutkittu yli 12-vuotiailla lapsilla, ja AstraZeneca on aloittanut 5-15-vuotiaiden tutkimuksen, muuten tieto puuttuu.
Sitäkään ei tiedetä, estävätkö pian käyttöön tulevat rokotteet saamasta tartuntaa vai vain sairastumisen. Ellei rokote muodosta steriloivaa immuniteettia, rokotettu saattaa saada tartunnan ja levittää tautia oireettomana.
– AstraZenecan tehotutkimukseen on pesäytetty erillinen tutkimus, jossa kaikilta tutkimukseen osallistuvilta otetaan nenänielunäyte viikon välein, jotta ymmärretään, miten paljon tutkittavat erittävät virusta, Nohykek kertoo.
– Koronavarotoimista luopumiseen meillä ei vielä ole eväitä, hän toteaa.
Rämet uskoo, että epidemia todennäköisesti taittuu rokotusten myötä, mutta esimerkiksi terveydenhuollossa rokotettujenkin on edelleen muistettava tartuttamisen riski.
Steriloiva immuniteetti ehkä suomalaisella rokotteella
Suomessa kehitteillä oleva adenovirusvektoripohjainen koronarokote on prekliinisessä eli eläinkoevaiheessa.
– Alkuvuodesta pääsemme aloittamaan ihmiskokeita, ja jos kaikki menee hyvin, laajennamme kesän koittaessa kolmanteen vaiheeseen. Aikataulun määräävät viranomaiset, kertoo professori Kalle Saksela Helsingin yliopistosta.
Muista pidemmällä olevista koronarokotteista tämä eroaa siinä, että se annetaan nenäsuihkeena.
– On prekliinistä näyttöä, että jos halutaan estää viruksen tarttuminen ja eteenpäin levittäminen, se todennäköisesti onnistuu vain intranasaalilla rokottamisella, Saksela kertoo.
Rokotekehittäjät tähtäävät siihen, että steriloiva immuniteetti saavutettaisiin yhdellä rokoteannoksella ja että rokote säilyisi jääkaappilämpötilassa.
– Lähdimme työhön keväällä kun muut olivat jo vauhdissa, emmekä pärjää nopeuskilpailussa, mutta tarkoitus on tuottaa mahdollisimman hyvä rokote Suomen tarpeisiin ja muuta maailmaa ajatellen. On tärkeää, että myös toisen sukupolven rokotetta kehitetään, Saksela sanoo.
Vaiheen kaksi resurssit on turvattu, mutta siitä eteenpäin rahoitus on vielä epävarmaa.
Jutun ingressiä selkeytetty 7.12.2020 klo 15.27.
