Pihkasalva nopeuttaa haavojen paranemista
Kuusen pihkasta valmistettu salva on objektiivisesti arvioituna tehokas, halpa ja turvallinen hoito ihohaavoissa, toteaa Arno Sipponen väitöstutkimuksessaan.
http://www.laakarilehti.fi/pics/ihovoide_panthermedia_A6097233.jpg
Pihka ja 10-prosenttinen pihkasalva sekä niiden sisältämät hartsihapot ovat laajakirjoisesti antimikrobisia, mutta salvan haavojen paranemista nopeuttava vaikutus täytyy johtua potilastutkimusten perusteella myös pihkan positiivisesta vaikutuksesta haavan paranemista ohjaaviin mekanismeihin. Nämä havainnot teki LL Arno Sipponen väitöstutkimuksessaan.
Sipposen mukaan kuusen pihkasta valmistettu salva on objektiivisesti arvioituna tehokas, halpa ja turvallinen hoito ihohaavoissa.
Pihkasalvaprojektin tarkoituksena oli selvittää kuusen runkopihkan ja pihkasalvan antimikrobisia ominaisuuksia käyttäen objektiivisia laboratoriotutkimusmenetelmiä sekä tutkia pihkasalvan tehoa, soveltuvuutta ja turvallisuutta haavanhoidossa objektiivisten kliinisten potilastutkimusten perusteella.
Satunnaistetussa, prospektiivisessa kliinisessä potilastutkimuksessa verrattiin perinteisen pihkasalvan tehoa gradus II-IV painehaavaa sairastavilla potilailla 11 terveyskeskuksen vuodeosastolla. Pihkasalvaa verrattiin hydrofiiberihoitoon 37 potilaalla.
Pihkasalvaryhmässä kaikki haavat paranivat 6 kuukauden hoitojakson aikana yhtä haavaa lukuun ottamatta. Vertailuryhmässä alle puolet haavoista parani kuuden kuukauden hoitojakson aikana.
Mikrobiologiset tutkimukset osoittivat, että kuusen pihka, 10-prosenttinen pihkasalva ja puhdistettu hartsihappo olivat voimakkaasti ja laajakirjoisesti antimikrobisia, varsinkin Gram-positiivisia, mutta myös Gram-negatiivisia bakteereja kohtaan, mukaan lukien metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus sekä vankomysiiniresistentti enterokokki.
Pihka ja pihkasalva olivat lisäksi vahvasti antifungaalisia yleisimpiä kynsisientä aiheuttavia dermatofyyttejä sekä Candida albicans -hiivasientä vastaan.
Staphylococcus aureus -bakteereilla tehdyt elektrofysiologiset tutkimukset osoittivat, että mikrobien altistaminen kuusen pihkalle tai hartsihapolle aiheuttivat solukalvopotentiaalin häviämisen sekä muutoksia soluseinämän rasvahappojen haarautumisessa.
LL Arno Sipposen väitös Coniferous resin salve, ancient and effective treatment for chronic wounds - laboratory and clinical studies tarkastetaan 24.5.2013 Helsingin yliopistossa.
Kuva: Panthermedia
