Pfizer hakee myyntilupaa 5–11-vuotiaiden rokottamiseksi – Suomen rokotuksista "liian aikaista sanoa"

Myyntilupaprosessin aikataulusta ei ole tietoa.

Lääkeyhtiö Pfizer ilmoitti maanantaina hakevansa pian myyntilupaa Comirnaty-koronarokotteen käyttöaiheen laajentamiseksi 5–11-vuotiaille.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että vielä on liian aikaista sanoa, aletaanko ikäluokkaa rokottaa Suomessa, jos myyntilupa tulee.

– Vielä on liian aikaista sanoa. Tarvitaan tästä ikäryhmästä tautitaakkatietoja, joita punnitaan rokotteen oletetun tehon, osoitetun immunogeenisuuden ja turvallisuuden kanssa. Mikä lopputulema on, riippuu kaikista näistä seikoista.

Yksi pohdittava asia on sydänlihastulehdus, jonka seurantatiedoista THL tiedotti tiistaina.

Alle 30-vuotiailla rokotetuilla miehillä ja pojilla todettiin rokottamattomiin verrattuna noin neljä ylimääräistä sydänlihastulehdusta 100 000:tta mRNA-rokotteen saanutta kohti.

– Jos estettävä tauti on hyvin lievä, ja vaikeat muodot harvinaisia, nousee kysymys, kuinka paljon harvinaisia vakavia haittoja ollaan valmiita hyväksymään.

Nohynek pohtii myös globaalia näkökulmaa.

– Maailman terveysjärjestö on vedonnut rikkaisiin maihin, jotta ne pidättäytyisivät koronarokotusohjelman laajentamisesta ryhmiin, joiden vakavan koronataudin riski on hyvin pieni, ja kolmansien annosten antamisen aloittamisesta. Maailman terveysjärjestön johtajan Tedroksen on vaikea ymmärtää, miksi näitä annoksia pitäisi antaa pikkulapselle, kun samanaikaisesti köyhissä maissa etulinjan terveydenhuollon ammattilaiset ja vanhukset eivät valtaosin ole saaneet yhtäkään rokoteannosta.

Rokotukset ja rajoitukset yhtaikaa huono ratkaisu

Myyntilupaprosessin aikataulusta ei ole tietoa. Kun myyntilupa laajeni 12–15-vuotiaisiin, yhtiön luvanhakutiedotteesta (31.3.) meni kaksi kuukautta siihen, että EU-komissio myönsi myyntiluvan (31.5.).

Suomessa ikäryhmää alettiin rokottaa 9. elokuuta.

Rokotetutkimuskeskuksen johtaja, lastenlääkäri Mika Rämet pitää mahdollisena, että nyt myyntilupaprosessiin menee kauemmin muun muassa juuri sydänlihastulehdusriskiin liittyvän arvioinnin vuoksi.

Hän ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö 5–11-vuotiaat rokottaa, jos myyntilupa tulee. Hänen johtamansa Rokotetutkimuskeskus on ollut mukana tekemässä kliinistä tutkimusta, johon Pfizer-Biontechin rokotteen tutkimustulokset perustuvat. Tutkimus jatkuu edelleen.

Suomessa mukana on ollut 10 keskusta, koko tutkimuksessa 90. Pfizerin julkaisemissa tuloksissa oli mukana 2 268 lasta.

Mika Rämetin mielestä sellainen tilanne ei kuitenkaan ole toivottava, että alakouluikäisiä lapsia ei rokoteta mutta heihin kohdistetaan kuitenkin rajoituksia.

– Hybridimalli, jossa heitä ei rokoteta mutta laitetaan karanteeniin, ei ole mielestäni lasten kannalta hyvä ratkaisu.

Lasten rokotuskattavuuden ei pidä määrittää avautumista

Nyt kun rokotuskattavuutta seurataan tarkasti yhteiskunnan avaamisen kannalta, Rämetin mielestä seurannassa pitäisi olla kattavuus yli 18-vuotiaiden osalta.

– Ettei laiteta lapsia sellaiseen asemaan, että he määrittävät, milloin yhteiskunta avautuu.

Ja kun rokote annetaan, sen pitää hyödyttää hänen mukaansa nimenomaan rokotteen saajia.

– Aikuiset saavat huolehtia ihan itse aikuisten riittävästä rokotekattavuudesta.

Rämetin mielestä lasten rokotuksissa olisi hyvä harkita pitäytymistä 12 viikon annosvälissä.

– Alle 18-vuotiaat yhden rokotuksen saaneet eivät ole niitä, jotka olisivat romahduttamassa meidän terveydenhuoltoa. Heillä vakavan tautimuodon riski on marginaalinen, joten tehosteannoksen ajankohdan päättämisellä ei ole kiirettä.