Persoonallisuuspiirteillä on väitöstutkimuksen mukaan vaikutusta sekä masennusalttiuteen että masennuksen kulkuun. Persoonallisuuspiirteiden arviointi ja huomioon ottaminen saattavat auttaa parantamaan masennuksen hoitotuloksia.

Persoonallisuuspiirteillä on väitöstutkimuksen mukaan vaikutusta sekä masennusalttiuteen että masennuksen kulkuun. Persoonallisuuspiirteiden arviointi ja huomioon ottaminen saattavat auttaa parantamaan masennuksen hoitotuloksia.

Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden ja psykoterapioiden keskimääräisessä tehokkuudessa ei ole selviä eroja, mutta on ilmeistä että eri ihmiset hyötyvät eri hoidoista. jos osattaisiin valita yksilöllisesti kullekin masennuspotilaalle hoito muoto, joka olisi todennäköisesti juuri hänelle tehokkain, paranisivat keskimääräiset hoitotulokset merkittävästi.

LL Kim Kronströmin väitöstutkimuksen ensimmäisen osan aineisto koostui 50 masennuspotilaasta, jotka satunnaistettiin kahteen hoitoryhmään. Toisessa ryhmässä hoitona oli masennuslääke fluoksetiini ja toisessa psykodynaaminen lyhytpsykoterapia. Potilaiden persoonallisuuspiirteitä arvioitiin kyselylomakkein tutkimuksen alussa.

Hoitovaihe kesti neljä kuukautta. Hoitovaiheen jälkeen masennustilan voimakkuutta verrattiin alkutilanteeseen. Kypsät minän puolustusmekanismit ennustivat hyvää toipumista lääkehoitoryhmässä. Psykoterapiaryhmässä puolustusmekanismien ja toipumisen välillä ei havaittu yhteyttä. Psykologisen orientaation ja toipumisen välillä ei ollut yhteyttä kummassakaan hoitoryhmässä.

Persoonallisuuden piirteistä korkea turvallisuushakuisuus oli tutkimuksen alkutilanteessa yhteydessä vakavampaan masennukseen. Korkeat pistemäärät hyväksynnän hakemisessa, itseohjautuvuudessa ja yhteistoiminnallisuudessa olivat yhteydessä vakavampaan masentuneisuuteen neljän kuukauden seurannassa niillä potilailla, jotka olivat saaneet masennuslääkehoitoa. Psykoterapiaryhmässä persoonallisuuspiirteet eivät olleet yhteydessä masennusoireiden voimakkuuteen seurannassa.

Kronströmin väitöskirjan ensimmäinen aineisto liittyi laajempaan Kansaneläkelaitoksen, Turun ja Helsingin yliopistojen ja Turun PET-keskuksen yhteisprojektiin, jossa pyrittiin selvittämään masennuksen kliinisiä, psykologisia ja neurobiologisia tekijöitä.

Toinen väitöskirjassa käytetty aineisto perustui laajaan Työterveyslaitoksen kunta-10 –seurantatutkimukseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin optimismin ja pessimismin yhteyksiä masennukseen liittyvään työkyvyttömyyteen sekä masennuslääkkeiden käyttöön neljän vuoden seuranta-aikana.

Tutkimuksissa matala optimismi ennusti masennuksesta aiheutuvaa työkyvyttömyyttä sekä masennuslääkkeiden käyttöä. Korkea pessimismi ei ollut yhteydessä masennuksesta johtuvan sairausloman todennäköisyyteen. Korkea pessimismi ennusti kuitenkin työkyvyttömyyden pitkittymistä niillä työntekijöillä, jotka jäivät sairauslomalle. Korkea pessimismi oli myös yhteydessä masennuslääkkeiden käyttöön. Optimismi ja pessimismi näyttävät tuloksien valossa vaikuttavan sekä masennusriskiin että masennustilan kulkuun.

LL Kim Kronströmin väitöskirja tarkastetaan Turun yliopistossa 6.5.2011.

Kuva: Ron Sumners/Pixmac