Pello ottaa käyttöön oman happigeneraattorin
Lääkkeellisen hapen tuotanto terveyskeskuksessa on pullohappea edullisempaa ja parantaa toimitusvarmuutta.
Pellon terveyskeskus Länsi-Lapissa on pian omavarainen lääkkeellisen hapen suhteen. Terveyskeskukseen on rakennettu happigeneraattori ja lupaprosessi Fimean kanssa on loppusuoralla. Itse tuotettua lääkkeellistä happea päästäneen käyttämään elokuussa.
Hankkeen taustalla on vastaavan lääkärin Teemu Taulavuoren henkilökohtainen kiinnostus asiaan.
– Tämä on vaatinut aika paljon paneutumista työn ohessa, Taulavuori kertoo.
Happigeneraattori tietää Pellon terveyskeskukselle säästöjä ja hapen toimitusvarmuuden parantumista.
– Itse tuotettavan lääkkeellisen hapen hinta putoaa ainakin kymmenesosaan siitä, mitä pullohappi maksaa. Tämä pitää sisällään laitteiston huollon ja ylläpidon, Taulavuori kertoo.
Lisäksi toimitusvarmuus on parempi, eikä kenenkään tarvitse seurata hapen kulutusta ja muistaa tehdä happitilausta.
Pellon happigeneraattorin uskotaan maksavan itsensä jo yhden vuoden aikana.
– Hyviä puolia ovat hinta, tekninen helppous ja turvallisuus. Tämän myötä isoja happipulloja meillä ei enää ole. On vain ne happipullot, jotka tarvitaan varajärjestelmään, Taulavuori kertoo.
Yksinkertainen tekniikka
Tekniikka hapen generoimiseen on itsessään varsin yksinkertainen. Generaattori paineistaa tavallista ilmaa kompressorissa, jossa abrorbenttina on zeoliittia kahdessa eri säiliössä. Tietyssä paineessa typpi jää zeoliittiin, mutta happi virtaa ohi. Kun zeoliittisäiliöitä on kaksi ja ilmaa paineistetaan niihin vuorotellen, happea muodostuu tasaisesti. Generaattori tuottaa lääkkeellistä happea, jonka pitoisuus on 93%+-3.
– Generoitua happea riittää niin pitkään kuin sähköä tai varavoimaa riittää, Taulavuori kertoo.
Happigeneraattorin varajärjestelmänä on automaattisesti itseään täydentävä pullovarasto, jossa happi riittää kahden viikon kulutukseen.
– Laitteisto on täysin turvallinen. Vaikka se tuottaa happea ja erottelee typpeä, niin tilassa ei ole mitään vaarallisia pitoisuuksia. Paineet ovat pieniä verrattuna happipulloihin. Tulipalo- ja kaasuvaara on olematon, Taulavuori kertoo.
Laitteiston huoltoväli on pitkä. Pienempiä huoltotoimenpiteitä voivat tehdä terveyskeskuksen omat laitosmiehet.
Järjestelmä on ensimmäinen Suomessa. Ilmeisesti vastaavaa ei ole muualla Pohjoismaissakaan.
– Pohjois-Amerikassa tekniikka on ollut vuosikymmeniä käytössä.
Lapin oloihin omiaan
Taulavuori näkee, että generoitua happea voitaisiin hyvin käyttää ainakin niissä paikoissa, joissa kuljetuskustannukset kasvavat merkittäviksi ja huoltoetäisyydet ovat pitkiä.
– Näen, että ainakin Lapin oloissa kannattaa siirtyä pääosin generaattorihappeen.
Prosessi oman terveyskeskuksen oman happigeneraattorin rakentamiseksi on vaatinut Taulavuorelta paljon perehtymistä. Hän näkee, että yksikön oma valmius laitteiden hallintaan on ensisijaisen tärkeä asia. Kun valmius on kunnossa, laitteiston kanssa pärjätään.
Luvan lääkkeellisen hapen tuotantoon myöntää Fimea. Varsinaisesti vastuuhenkilö terveyskeskuksessa on lääkekeskusta hoitava farmaseutti.
Fimea on käynyt kevään aikana tekemässä katselmuksen Pellossa ja nyt ollaan siinä vaiheessa, että kaikki Fimean osoittamat puutteet on korjattu ja odotetaan vain tarkastuksen pöytäkirjaa. Happigeneraattori otettaneen käyttöön elokuussa.
Kuva: Teemu Taulavuori
